Kuinka saada some resonoimaan muusikonalulle? Asiakaspersoonat ja sisältömarkkinointi Pohjois-Kymen musiikkiopiston somessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli edesauttaa Pohjois-Kymen musiikkiopiston (PKMO) sosiaalisen median sisältömarkkinoinnin kehittämistä seuraajia kiinnostavampaan suuntaan. Sisältömarkkinoinnin kehittäminen voisi parhaimmillaan säästää markkinointiresursseja, tehostaa organisaatio tunnettuutta sen vaikutusalueella ja nostaa PKMO:n brändin arvoa. Tarkoituksena oli siis selvittää kaksi PKMO:n sosiaalisen median keskeistä asiakaspersoonaa, heidän käyttämänsä sosiaalisen median kanavat sekä heitä kiinnostava sisältö. Ensisijaisena aineistona opinnäytetyössä käytettiin haastatteluista saatua dataa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti satunnaisotannalla valituissa PKMO:n musiikinhahmotus– ja yhteissoittoryhmissä. Sekundäärisinä aineistoina on PKMO:sta saatua dataa sekä METAn keräämää markkinointidataa aikaisemmin toteutetusta sisältömarkkinoinnista. Sisältömarkkinoinnin ensimmäinen haaste nousi haastatteluissa esiin jo ensimmäisen kysymyksen kohdalla: mitä sosiaalisen median kanavaa käytät? Uusia sosiaalisen media kanavia nousee jatkuvasti, eikä suoranaista käyttäjäuskollisuutta ole. Haasteen asettaa myös ikähajonta; nuorimmat kertoivat käyttävänsä aktiivisesti YouTubea ja Tiktokia, kun taas vanhemmat käyttäjät olivat aktiivisia Facebookissa. Instagram oli poikkeus, jota käyttivät kaikki ikään katsomatta. Nuoret käyttäjät kertoivat videoiden kiinnostavan ehdottomasti kuvia ja tekstiä enemmän ja vanhemmat käyttäjät arvostivat hyvää, informatiivista tekstiä yhdessä hyvän kuvan kanssa. Tutkimuksessa nousi ilmi myös mahdollisuus käyttää WhatsAppia informaation jakamiseksi oppilailleen. Tutkimus osoitti, että sisältömarkkinoinnin suunnittelua helpottaa asiakaspersoonakorttien seuraaminen ja niiden säännöllinen päivittäminen. Eri kanaville on kannattavampaa tehdä omat julkaisunsa, jos niiden halutaan saavuttavan toivottu kohderyhmä. Instagramin suosion ikäryhmään katsomatta voidaan olettaa perustuvan sen ydinajatukseen visuaalisena kanavana, jossa on mahdollista julkaista videoita, kuvia sekä tekstiä. PKMO:n kannattaa tutkimuksen perusteella pohtia YouTuben aktiivisempaa käyttöä, Tiktokissa trendaavien videoiden aktiivisempaa seuraamista sekä Facebookissa ja Instagramissa julkaistavan sisällön eroavaisuuksia.