Öjan saariston historialliset rakennukset
Mustonen, Jouni (2014)
Mustonen, Jouni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122920712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122920712
Tiivistelmä
Öja on saaristoalue Pohjanlahdella, ja sen kaksi kylää kuuluvat nykyiseen Kokkolan kaupunkiin. Erilaiset hallinnolliset seikat, saariston eristyneisyys ja toisaalta merenkulkuyhteydet ovat vaikuttaneet alueen kehitykseen.
Öjassa on joukko keskiajalta peräisin olevia historiallisia veromaatiloja, joiden sijainti ja rakennuspaikat ovat tiedossa karttamerkintöjen sekä verotustietojen perusteella 1600-luvulta saakka. Näillä tiloilla on vielä jäljellä vanhaa pohjalaistyyppistä hirsirakennuskantaa, vanhimpien ajoittuessa 1700-luvulle.
Tässä tutkielmassa on selvitetty alueen historiallista kehitystä ja rakentamiseen saatuja vaikutteita sekä tilojen rakennusryhmittelyä ja alueen rakennustyyppejä. Keskeinen tarkastelunäkökulma on se, millaiseksi alueen perinteinen rakentaminen oli kehittynyt 1900-luvun alkuun saavuttaessa. On myös etsitty omaleimaisuutta alueen rakentamistavasta verrattuna rajautuvien alueiden vastaavaan hirsirakennustapaan.
Havaittiin että öjalainen talonpoikaistalo edustaa tyypillisimmillään yksinkertaista klassismia. Hirsiarkkitehtuuri on selkeää yksittäis- ja paritupineen sekä muine ulkoisine merkkeineen. Nämä asuinrakennukset eivät kuitenkaan eroa merkittävästi muusta pohjalaistaloperinteestä.
Keskeisiä päätelmiä ovat rannikkoalueen vanhassa asuinrakennuskannassa havaittava erilaisuus sisämaan rakennustapaan verrattuna sekä säilyneiden talousrakennusten vähäinen määrä. Tällä pienellä alueella on myös parinsadan vuoden ajan, 1800-luvun puoliväliin saakka harjoitettu mittavaa laivanrakennusta, jonka voidaan katsoa vaikuttaneen välillisesti kaikentyyppiseen rakentamiseen laajemmallakin alueella.
Öjassa on joukko keskiajalta peräisin olevia historiallisia veromaatiloja, joiden sijainti ja rakennuspaikat ovat tiedossa karttamerkintöjen sekä verotustietojen perusteella 1600-luvulta saakka. Näillä tiloilla on vielä jäljellä vanhaa pohjalaistyyppistä hirsirakennuskantaa, vanhimpien ajoittuessa 1700-luvulle.
Tässä tutkielmassa on selvitetty alueen historiallista kehitystä ja rakentamiseen saatuja vaikutteita sekä tilojen rakennusryhmittelyä ja alueen rakennustyyppejä. Keskeinen tarkastelunäkökulma on se, millaiseksi alueen perinteinen rakentaminen oli kehittynyt 1900-luvun alkuun saavuttaessa. On myös etsitty omaleimaisuutta alueen rakentamistavasta verrattuna rajautuvien alueiden vastaavaan hirsirakennustapaan.
Havaittiin että öjalainen talonpoikaistalo edustaa tyypillisimmillään yksinkertaista klassismia. Hirsiarkkitehtuuri on selkeää yksittäis- ja paritupineen sekä muine ulkoisine merkkeineen. Nämä asuinrakennukset eivät kuitenkaan eroa merkittävästi muusta pohjalaistaloperinteestä.
Keskeisiä päätelmiä ovat rannikkoalueen vanhassa asuinrakennuskannassa havaittava erilaisuus sisämaan rakennustapaan verrattuna sekä säilyneiden talousrakennusten vähäinen määrä. Tällä pienellä alueella on myös parinsadan vuoden ajan, 1800-luvun puoliväliin saakka harjoitettu mittavaa laivanrakennusta, jonka voidaan katsoa vaikuttaneen välillisesti kaikentyyppiseen rakentamiseen laajemmallakin alueella.