Pääomasijoitusyhtiön vastuullisuusraportointi: hiilijalanjäljen laskenta
Sarvi, Laura (2024)
Sarvi, Laura
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917549
Tiivistelmä
Yritysvastuun merkitys investointi- ja liiketoimintapäätöksissä kasvaa koko ajan. Euroopan komission kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa vuodesta 2024 alkaen yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan aiempaa laajemmin. Kestävyysselvitysten avulla Euroopan unioni haluaa ohjata pääomavirtoja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaan kestäviin sijoituskohteisiin ja hillitä ilmaston lämpenemistä. Kestävyysselvitys eli yrityksen vastuullisuusraportti liitetään osaksi yrityksen tilinpäätöstä, jolloin tiedot ovat yrityksen sidosryhmien saatavana. Ympäristötavoitteista kiinnitetään erityistä huomiota hiilijalanjälkeen, koska se on mitattavissa ja sille voidaan asettaa selkeät tavoitteet.
Toiminnallisen opinnäytetyön kohdeyritys on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, jonka portfoliossa on kotimaisia kasvuyrityksiä. Kohdeyritys toteutti oman hiilijalanjälkensä laskennan ensimmäistä kertaa keväällä 2024. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hiilijalanjäljen laskentaprosessin eri vaiheet ja datan keräämisen nykytilanne sekä kehityskohteet kohdeyrityksessä taloushallinnon näkökulmasta. Produktina syntyi prosessikaavio kohdeyrityksen hiilijalanjäljen laskennasta ja jatkokehitysehdotuksia. Muut vastuullisuusraportoinnin osa-alueet sekä pääomasijoitusyhtiön rahastojen ja portfolioyhtiöiden hiilijalanjäljen laskenta on rajattu pois tästä opinnäytetyöstä.
Tietoperustassa käsitellään kestävyysraportointidirektiivin ja standardien lisäksi prosessien kuvaamista ja kehittämistä. Toiminnallisen osuuden rajauksena on ilmastostandardin ja GHG-protokollan mukainen hiilijalanjäljen laskenta, jossa kasvihuonekaasupäästöt ja jaettu kolmeen eri luokkaan eli Scopeen. Produktin prosessikuvauksessa ovat mukana vain Scope 2 ja 3, koska kohdeyrityksellä ei ole päästöjä Scope 1 -luokassa. Laskentaprosessin aikana kasvihuonekaasupäästöt on muutettava yhteismitallisiksi eli hiilidioksidiekvivalenteiksi päästökertoimien avulla. Kohdeyritys on ottanut käyttöönsä Suomen Teollisuussijoitus Oy Tesin hiilijalanjälkilaskurin.
Opinnäytetyön menetelmiksi valikoituivat teemahaastattelut ja prosessikaavion rakentaminen, jotka täydensivät hyvin toisiaan. Kohdeyrityksen taloushallintotiimi suunnittelee ja toteuttaa hiilijalanjäljen raportoinnin. Haastattelussa käytiin laskentaprosessi ja sen kehitysmahdollisuudet yksityiskohtaisesti läpi. Lisäksi haastateltiin raportin kohderyhmän eli käyttäjien edustajaa, eläkevakuutusyhtiön sijoitusanalyytikkoa. Toisena kehittämistyön menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin prosessikaavion rakentamista Microsoft Visio -sovelluksella.
Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään yritysten kestävyysraportointia säätelevien Euroopan unionin direktiivien ja raportointistandardien merkitystä sekä hiilijalanjäljen laskentaprosessia ja siihen liittyviä haasteita esimerkiksi tiedonkeruun osalta. Yrityksillä ja pääomasijoittajilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä suuri merkitys. Tulevaisuudessa yritysten kestävyysraportoinnin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Vastuullisuus on sekä lain vaatima välttämättömyys että monille yrityksille myös kilpailuetu.
Toiminnallisen opinnäytetyön kohdeyritys on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, jonka portfoliossa on kotimaisia kasvuyrityksiä. Kohdeyritys toteutti oman hiilijalanjälkensä laskennan ensimmäistä kertaa keväällä 2024. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hiilijalanjäljen laskentaprosessin eri vaiheet ja datan keräämisen nykytilanne sekä kehityskohteet kohdeyrityksessä taloushallinnon näkökulmasta. Produktina syntyi prosessikaavio kohdeyrityksen hiilijalanjäljen laskennasta ja jatkokehitysehdotuksia. Muut vastuullisuusraportoinnin osa-alueet sekä pääomasijoitusyhtiön rahastojen ja portfolioyhtiöiden hiilijalanjäljen laskenta on rajattu pois tästä opinnäytetyöstä.
Tietoperustassa käsitellään kestävyysraportointidirektiivin ja standardien lisäksi prosessien kuvaamista ja kehittämistä. Toiminnallisen osuuden rajauksena on ilmastostandardin ja GHG-protokollan mukainen hiilijalanjäljen laskenta, jossa kasvihuonekaasupäästöt ja jaettu kolmeen eri luokkaan eli Scopeen. Produktin prosessikuvauksessa ovat mukana vain Scope 2 ja 3, koska kohdeyrityksellä ei ole päästöjä Scope 1 -luokassa. Laskentaprosessin aikana kasvihuonekaasupäästöt on muutettava yhteismitallisiksi eli hiilidioksidiekvivalenteiksi päästökertoimien avulla. Kohdeyritys on ottanut käyttöönsä Suomen Teollisuussijoitus Oy Tesin hiilijalanjälkilaskurin.
Opinnäytetyön menetelmiksi valikoituivat teemahaastattelut ja prosessikaavion rakentaminen, jotka täydensivät hyvin toisiaan. Kohdeyrityksen taloushallintotiimi suunnittelee ja toteuttaa hiilijalanjäljen raportoinnin. Haastattelussa käytiin laskentaprosessi ja sen kehitysmahdollisuudet yksityiskohtaisesti läpi. Lisäksi haastateltiin raportin kohderyhmän eli käyttäjien edustajaa, eläkevakuutusyhtiön sijoitusanalyytikkoa. Toisena kehittämistyön menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin prosessikaavion rakentamista Microsoft Visio -sovelluksella.
Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään yritysten kestävyysraportointia säätelevien Euroopan unionin direktiivien ja raportointistandardien merkitystä sekä hiilijalanjäljen laskentaprosessia ja siihen liittyviä haasteita esimerkiksi tiedonkeruun osalta. Yrityksillä ja pääomasijoittajilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä suuri merkitys. Tulevaisuudessa yritysten kestävyysraportoinnin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Vastuullisuus on sekä lain vaatima välttämättömyys että monille yrityksille myös kilpailuetu.