Autismikirjon huomioiminen nuoren aikuisen omahoidon tukemisessa
Nyman, Iida; Saarinen, Lenita (2024)
Nyman, Iida
Saarinen, Lenita
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917564
Tiivistelmä
Autismikirjon diagnosointi on muuttunut ja siten lisännyt autismikirjoisten henkilöiden määrää merkittävästi. Autismikirjo vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yksilön toiminnanohjaukseen ja sen myötä omahoitoon. Tähän opinnäytetyöhön on koottu tutkimustietoa autismi kirjosta ja sen vaikutuksista toiminnanohjaukseen ja siitä, kuinka hoitohenkilöstö voisi huomioida autismikirjon potilaan omahoidon tukemisessa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja siihen valitut kahdeksan julkaisua analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Analyysista saatujen tulosten perusteella autismikirjon vaikutukset toiminnan ohjaukseen painottuvat erityisesti työmuistitaitoihin ja kognitiiviseen joustavuuteen. Työmuistitaitojen alentumisen on huomattu vaikuttavan negatiivisesti vuorovaikutustaitoihin. Vuorovaikutustaitojen vaikeudet aiheuttavat autismikirjoisilla henkilöillä vaikeutta kertoa somaattisten sairauksien oireista, esimerkiksi kivun tuntemuksista. Autismikirjon ihmisellä myös somaattisten sairauksien oirekuva voi poiketa muusta väestöstä. Laadukas potilasohjaus omahoidon tukemisessa on tärkeää, jotta potilaalla on mahdollisuus löytää tasapaino jokapäiväiseen elämäänsä sairauden vaatimusten, elämäntapojen ja hoidon välillä. Potilaan omahoitoa vahvistetaan tukemalla autonomiaa, motivaatiota, voimaantumista ja pystyvyyden tunnetta.
Johtopäätöksenä voi todeta autismikirjon vaikuttavan toiminnanohjaukseen juuri niiltä osin, jotka laadukkaassa omahoidon tukemisessa tulisi huomioida jokaisen kohdalla. Autismikirjon potilaan kohdalla nämä yksilölliset tarpeet vaativat erityishuomiota omahoitoa suunnitellessa. Hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus ja kannustava palaute saavat potilaan ottamaan vastuuta hyvin voinnistaan. Potilaan itseohjautuvuus ja toimijuus tarvitsevat hoitajalta vasta vuoroisen työotteen sekä tilaa hoitajan omalle kasvulle. Autismikirjo aikuisiällä kaipaa kuitenkin vielä huomattavasti lisää tutkimuksia.
Analyysista saatujen tulosten perusteella autismikirjon vaikutukset toiminnan ohjaukseen painottuvat erityisesti työmuistitaitoihin ja kognitiiviseen joustavuuteen. Työmuistitaitojen alentumisen on huomattu vaikuttavan negatiivisesti vuorovaikutustaitoihin. Vuorovaikutustaitojen vaikeudet aiheuttavat autismikirjoisilla henkilöillä vaikeutta kertoa somaattisten sairauksien oireista, esimerkiksi kivun tuntemuksista. Autismikirjon ihmisellä myös somaattisten sairauksien oirekuva voi poiketa muusta väestöstä. Laadukas potilasohjaus omahoidon tukemisessa on tärkeää, jotta potilaalla on mahdollisuus löytää tasapaino jokapäiväiseen elämäänsä sairauden vaatimusten, elämäntapojen ja hoidon välillä. Potilaan omahoitoa vahvistetaan tukemalla autonomiaa, motivaatiota, voimaantumista ja pystyvyyden tunnetta.
Johtopäätöksenä voi todeta autismikirjon vaikuttavan toiminnanohjaukseen juuri niiltä osin, jotka laadukkaassa omahoidon tukemisessa tulisi huomioida jokaisen kohdalla. Autismikirjon potilaan kohdalla nämä yksilölliset tarpeet vaativat erityishuomiota omahoitoa suunnitellessa. Hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus ja kannustava palaute saavat potilaan ottamaan vastuuta hyvin voinnistaan. Potilaan itseohjautuvuus ja toimijuus tarvitsevat hoitajalta vasta vuoroisen työotteen sekä tilaa hoitajan omalle kasvulle. Autismikirjo aikuisiällä kaipaa kuitenkin vielä huomattavasti lisää tutkimuksia.