Maanparannusainelisäyksen vaikutus maan hiilidioksidituotantoon 10 kasvukauden peltokokeessa 2014-2023
Ylönen, Topi (2024)
Ylönen, Topi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917652
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sekä maanparannusainelisäyksen vaikutuksia maahengitykseen että sen hajoamisen nopeutta Hämeen ammattikorkeakoulun ja toimeksiantajan Humuspehtoori Oy:n yhteistyönä toteutetussa kymmenen kasvukauden peltokokeessa. Peltokoe perustettiin Lepaalle keväällä 2014 ja se loppui syksyllä 2023. Tämä opinnäytetyö käsittelee kokeen eri vuosina saatujen maahengitysmittausten ja orgaanisen aineksen määrän tuloksia.
Kokeessa oli 32 koeruutua, jotka jakaantuivat kahdeksaan käsittelyyn ja neljään toistoon. Koepellon kokonaispinta-ala oli noin 1,1 hehtaaria ja yksittäisen ruudun pinta-ala oli 345m2. Puolet ruuduista saivat erilaisia yhdistelmiä maanparannusaineita, neljäsosa väkilannoitteita ja neljäsosa jätettiin kontrolliruuduiksi ilman maanparannusaineita tai väkilannoitteita. Ensimmäisenä vuotena jankkuroitiin yksi ruutu per käsittely per toisto.
Maahengitysmittauksilla tutkittiin juurien soluhengityksestä, maaperän eliöiden hengityksestä sekä karikkeen ja muun maan orgaanisen aineksen hajoamisesta syntyvän hiilidioksidin määrää. Kokeessa käytettiin suljetun staattisen kammion menetelmällä toimivia ämpäreitä, Drägerin ilmaisinputkia ja Vaisalan GM70-hiilidioksidimittalaitetta. Maaperän orgaanisen aineksen määrää mitattiin hehkutuskevennyksellä.
Orgaanisen aineksen osuuden muutoksesta löytyi tilastollisesti merkitsevä ero. Aikaisempien vuosien maahengityksestä löydetyt tilastollisesti merkitsevät erot eivät näkyneet vuoden 2023 mittauksissa.
Kokeessa oli 32 koeruutua, jotka jakaantuivat kahdeksaan käsittelyyn ja neljään toistoon. Koepellon kokonaispinta-ala oli noin 1,1 hehtaaria ja yksittäisen ruudun pinta-ala oli 345m2. Puolet ruuduista saivat erilaisia yhdistelmiä maanparannusaineita, neljäsosa väkilannoitteita ja neljäsosa jätettiin kontrolliruuduiksi ilman maanparannusaineita tai väkilannoitteita. Ensimmäisenä vuotena jankkuroitiin yksi ruutu per käsittely per toisto.
Maahengitysmittauksilla tutkittiin juurien soluhengityksestä, maaperän eliöiden hengityksestä sekä karikkeen ja muun maan orgaanisen aineksen hajoamisesta syntyvän hiilidioksidin määrää. Kokeessa käytettiin suljetun staattisen kammion menetelmällä toimivia ämpäreitä, Drägerin ilmaisinputkia ja Vaisalan GM70-hiilidioksidimittalaitetta. Maaperän orgaanisen aineksen määrää mitattiin hehkutuskevennyksellä.
Orgaanisen aineksen osuuden muutoksesta löytyi tilastollisesti merkitsevä ero. Aikaisempien vuosien maahengityksestä löydetyt tilastollisesti merkitsevät erot eivät näkyneet vuoden 2023 mittauksissa.