Arvostuksen tunne osana työhyvinvointia
Kaartinen, Oona (2024)
Kaartinen, Oona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917929
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehittää rahoitusalan asiantuntijaorganisaation työyhteisön työhyvinvointia sekä arvostuksen tunnetta työpaikalla yksilön näkökulmasta. Tapaustutkimuksena tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asiantuntijaorganisaation työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa sekä sitä, mistä eri tekijöistä työyhteisön yksilön arvostuksen tunne syntyy. Työssä haluttiin selvittää, mitkä tekijät lisäävät tai heikentävät työhyvinvoinnin kokemusta sekä arvostuksen tunnetta työyhteisössä.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee työhyvinvointia, itseohjautuvuutta työhyvinvoinnin näkökulmasta sekä arvostuksen tunnetta osana työhyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tulokset analysoitiin käyttäen SPSS- sekä Excel-ohjelmia.
Opinnäytetyössä käytetty kyselylomake luotiin teoreettisen viitekehykseen pohjautuen ja se koostui strukturoiduista monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastanneista ei kerätty mitään henkilötietoja vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi, tämä myös kerrottiin kyselyn saatteessa. Kyselyyn vastasi 71 henkilöä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan toimeksiantajayrityksen työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Työhyvinvointia sekä arvostuksen tunnetta lisäävät tekijät olivat mm. selkeäksi koettu strategia sekä omien työtehtävien merkityksellisyys, rohkaiseva johtamistyyli, hyvä työmotivaatio, palkka sekä jatkuva halu kehittää omaa osaamista. Työhyvinvoinnin sekä arvostuksen tunteen heikentävät tekijät olivat tuoreet muutokset toimintatavoissa, kuten siirtyminen hybridityöskentelyyn (3 päivää toimistolla, 2 päivää halutessa etänä) sekä yhteisöllisyyden puute ja siihen liittyvä epäoikeudenmukaiseksi koettu organisaation yhteisten tapahtumien järjestäminen pelkästään päätoimipisteessä.
Johtopäätöksenä todettiin, että organisaation työhyvinvoinnin sekä arvostuksen tunnetta voidaan parantaa yksilön näkökulmasta uudistamalla palautekulttuuria aktiivisempaan suuntaan, auttamalla muita työyhteisön jäseniä sekä kiittämällä ja kannustamalla niin esihenkilöä kuin työkaveria. Myös oman työn organisointiin olisi hyvä kiinnittää huomiota, jottei yksilö kuormita itseään liikaa.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee työhyvinvointia, itseohjautuvuutta työhyvinvoinnin näkökulmasta sekä arvostuksen tunnetta osana työhyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tulokset analysoitiin käyttäen SPSS- sekä Excel-ohjelmia.
Opinnäytetyössä käytetty kyselylomake luotiin teoreettisen viitekehykseen pohjautuen ja se koostui strukturoiduista monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastanneista ei kerätty mitään henkilötietoja vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi, tämä myös kerrottiin kyselyn saatteessa. Kyselyyn vastasi 71 henkilöä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan toimeksiantajayrityksen työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Työhyvinvointia sekä arvostuksen tunnetta lisäävät tekijät olivat mm. selkeäksi koettu strategia sekä omien työtehtävien merkityksellisyys, rohkaiseva johtamistyyli, hyvä työmotivaatio, palkka sekä jatkuva halu kehittää omaa osaamista. Työhyvinvoinnin sekä arvostuksen tunteen heikentävät tekijät olivat tuoreet muutokset toimintatavoissa, kuten siirtyminen hybridityöskentelyyn (3 päivää toimistolla, 2 päivää halutessa etänä) sekä yhteisöllisyyden puute ja siihen liittyvä epäoikeudenmukaiseksi koettu organisaation yhteisten tapahtumien järjestäminen pelkästään päätoimipisteessä.
Johtopäätöksenä todettiin, että organisaation työhyvinvoinnin sekä arvostuksen tunnetta voidaan parantaa yksilön näkökulmasta uudistamalla palautekulttuuria aktiivisempaan suuntaan, auttamalla muita työyhteisön jäseniä sekä kiittämällä ja kannustamalla niin esihenkilöä kuin työkaveria. Myös oman työn organisointiin olisi hyvä kiinnittää huomiota, jottei yksilö kuormita itseään liikaa.