Konenäön hyödyntäminen sivulevytuotannossa
Kuni, Henrik (2024)
Kuni, Henrik
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917388
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia konenäön hyödyntämistä sivulevytuotannossa. Sivulevyt ovat ketjussa suurin yksittäinen komponentti, ja niiden valmistusmenetelmä on verrattain vanhanaikainen muihin komponentteihin nähden. Lopputavoitteena oli, että konenäön avulla pystyttäisiin välttämään lattatankojen päiden yhdistämisestä johtuvien hitsaussaumojen osuminen väärään kohtaan, mikä tekee sivulevystä käyttökelvottoman. Onnistuessaan tämä säästäisi materiaaleja ja työkaluja.
Työ aloitettiin ensin normaalilla konenäkökameralla, mutta nopeasti kävi ilmi, että sen integroiminen osaksi prosessia oli työlästä. Tästä syystä päädyttiin hankkimaan älykamera, joka pystyy prosessoimaan enemmän tietoa itse kamerassa verrattuna normaaliin kameraan. Lisäksi älykamera oli hiukan helpompikäyttöisempi kuin normaalikamera.
Kamera konfiguroitiin niin, että käyttöönotto tapahtuisi mahdollisimman nopeasti sekä jouhevasti. Kameran konfiguraatio aloitettiin In-Sight Explorer -ohjelmassa, jossa kamera kalibroitiin. Kalibroinnin jälkeen kameralle asetettiin parametrit, joiden mukaan kamera hakee tietoa kuvattavasta osasta. Kameraan määritettiin viiva kuvausalueen toiseen reunaan, ja sen jälkeen kuviontunnistustyökalun avulla saatiin tieto siitä, missä viiva on kuvausalueen reunassa. Tieto saadaan ulos pikseli- ja millimetrimuodossa. Sovelluksessa päätettiin käyttää millimetrimuotoa sen logiikkaohjelmointiin liittyvän helppokäyttöisyyden vuoksi. Kamerasta saatavan tiedon perusteella logiikan ohjelma pystyy ajamaan lattatankoa niin, että iskua hitsaussaumaan ei tule.
Lopputuloksena saatiin kameran avulla tehtyä toimiva ohjelma, joka hyödyntää konenäköä osana lattatangon syöttöprosessia. Kameran ja logiikan ohjelmassa on vielä hiukan hienosäädettävää, mutta tulokset ovat jo nyt positiivisia.
Työ aloitettiin ensin normaalilla konenäkökameralla, mutta nopeasti kävi ilmi, että sen integroiminen osaksi prosessia oli työlästä. Tästä syystä päädyttiin hankkimaan älykamera, joka pystyy prosessoimaan enemmän tietoa itse kamerassa verrattuna normaaliin kameraan. Lisäksi älykamera oli hiukan helpompikäyttöisempi kuin normaalikamera.
Kamera konfiguroitiin niin, että käyttöönotto tapahtuisi mahdollisimman nopeasti sekä jouhevasti. Kameran konfiguraatio aloitettiin In-Sight Explorer -ohjelmassa, jossa kamera kalibroitiin. Kalibroinnin jälkeen kameralle asetettiin parametrit, joiden mukaan kamera hakee tietoa kuvattavasta osasta. Kameraan määritettiin viiva kuvausalueen toiseen reunaan, ja sen jälkeen kuviontunnistustyökalun avulla saatiin tieto siitä, missä viiva on kuvausalueen reunassa. Tieto saadaan ulos pikseli- ja millimetrimuodossa. Sovelluksessa päätettiin käyttää millimetrimuotoa sen logiikkaohjelmointiin liittyvän helppokäyttöisyyden vuoksi. Kamerasta saatavan tiedon perusteella logiikan ohjelma pystyy ajamaan lattatankoa niin, että iskua hitsaussaumaan ei tule.
Lopputuloksena saatiin kameran avulla tehtyä toimiva ohjelma, joka hyödyntää konenäköä osana lattatangon syöttöprosessia. Kameran ja logiikan ohjelmassa on vielä hiukan hienosäädettävää, mutta tulokset ovat jo nyt positiivisia.