Työyhteisön hyvinvoinnin lisääminen työyhteisötaitoja kehittämällä
Rauhaniemi, Susanna (2024)
Rauhaniemi, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917948
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsitteli työyhteisön hyvinvoinnin kehittämistä ja sen toimeksiantajana oli julkinen ruokapalvelutoimija organisaatiossa X. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työyhteisön vuorovaikutustaitoja osallistamalla työntekijöitä yhteiskehittelyyn työpajoissa sekä antaa toimiva työhyvinvoinnin kehittämismalli organisaatiolle. Opinnäytetyön tekijä oli tutustunut kohdeorganisaation ruokapalveluihin ennen opinnäytetyön aloittamista.
Teoreettinen viitekehys keskittyi työhyvinvointiin käsitteenä sekä työilmapiiriin, työhyvinvoinnin johtamiseen ja työyhteisötaitoihin. Teoriaosuudessa selvitettiin työntekijöiden sosiaalisten suhteiden ja yhteistyötaitojen merkitystä työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusta sekä havainnointia. Työ perustui Metropolia ammattikorkeakoulun kehittämään työhyvinvointiboosteriin mukaillen.
Taustoitus työn toiminnalliselle osuudelle saatiin työyhteisölle teetetyssä alkukartoituskyselyssä, jonka avulla selvitettiin työyhteisön työilmapiirin tilaa. Kyselyn tuloksia käytettiin pohjustamaan yhteiskehittelytyöpajaa. Tuloksista ilmeni, että työilmapiiri ja työntekijöiden väliset suhteet kaipasivat vahvistamista. Työpajassa työntekijät kartoittivat työnsä voimavara- ja kuormitustekijöitä aivoriihityöskentelyn avulla opinnäytetyön tekijän fasilitoidessa ja havainnoidessa tilannetta. Työpajassa nousi esiin työhön liittyviä epäkohtia, joiden vuoksi valittua menetelmää kolmesta työpajasta ei voitu saattaa loppuun. Työilmapiiriasia siirtyi organisaation käsiteltäväksi.
Työpajan jälkeen teetetyssä palautekyselyssä kävi ilmi, että yhteiskehittelyllä oli positiivinen vaikutus työntekijöihin ja vuorovaikutus lisääntyi työyhteisössä. Työn toimintamallin koettiin olevan tarpeellinen ja toimiva keino avoimen vuorovaikutuksen syntymiseen. Kehitysehdotuksina työstä nousi viestinnän ja palautteenannon lisääminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä johtamisen kehittäminen työpaikalla.
Teoreettinen viitekehys keskittyi työhyvinvointiin käsitteenä sekä työilmapiiriin, työhyvinvoinnin johtamiseen ja työyhteisötaitoihin. Teoriaosuudessa selvitettiin työntekijöiden sosiaalisten suhteiden ja yhteistyötaitojen merkitystä työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusta sekä havainnointia. Työ perustui Metropolia ammattikorkeakoulun kehittämään työhyvinvointiboosteriin mukaillen.
Taustoitus työn toiminnalliselle osuudelle saatiin työyhteisölle teetetyssä alkukartoituskyselyssä, jonka avulla selvitettiin työyhteisön työilmapiirin tilaa. Kyselyn tuloksia käytettiin pohjustamaan yhteiskehittelytyöpajaa. Tuloksista ilmeni, että työilmapiiri ja työntekijöiden väliset suhteet kaipasivat vahvistamista. Työpajassa työntekijät kartoittivat työnsä voimavara- ja kuormitustekijöitä aivoriihityöskentelyn avulla opinnäytetyön tekijän fasilitoidessa ja havainnoidessa tilannetta. Työpajassa nousi esiin työhön liittyviä epäkohtia, joiden vuoksi valittua menetelmää kolmesta työpajasta ei voitu saattaa loppuun. Työilmapiiriasia siirtyi organisaation käsiteltäväksi.
Työpajan jälkeen teetetyssä palautekyselyssä kävi ilmi, että yhteiskehittelyllä oli positiivinen vaikutus työntekijöihin ja vuorovaikutus lisääntyi työyhteisössä. Työn toimintamallin koettiin olevan tarpeellinen ja toimiva keino avoimen vuorovaikutuksen syntymiseen. Kehitysehdotuksina työstä nousi viestinnän ja palautteenannon lisääminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä johtamisen kehittäminen työpaikalla.