Kyselytutkimus tekoälyn soveltuvuudesta oikeudelliseksi avustajaksi vuokrasuhteeseen liittyvissä riita-asioissa
Minkkinen, Saija (2024)
Minkkinen, Saija
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018281
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia oikeudellisia haasteita vuokrasuhteissa yleisesti ilmenee ja miten tekoäly voisi auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa. Työssä haluttiin myös selvittää, millaisia ajatuksia tekoälyn käyttäminen omien asioiden hoitamisessa herättää, ja millaisin edellytyksin vuokralaiset olisivat valmiita ottamaan vastaan tekoälyavusteista oikeudellista neuvontaa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Justice 4.0 Finland Oy:lle, joka halusi ymmärtää paremmin oikeudenkäyntiprosesseja, oikeudellisen avustajan roolia ja tekoälyn käyttömahdollisuuksia. Työn tulokset auttavat toimeksiantajaa tekoälyn vastuullisessa ja käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vuokrasuhteeseen liittyviä riita-asioita, jolloin voitiin keskittyä tiiviisti yhteen osa-alueeseen. Syntyneitä havaintoja voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muilla oikeudenkäytön alueilla.
Työn tietoperustassa käsitellään Suomen oikeusjärjestelmää, tekoälyn ominaisuuksia sekä tekoälyä ohjaavaa lainsäädäntöä ja eettisiä periaatteita. Lisäksi tietoperustassa tarkastellaan, miten tekoälyn uskottavuus ja luotettavuus rakentuvat käyttäjien keskuudessa. Myös tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä, kuten mahdollisia virheellisiä tulkintoja ja neuvoja, sekä vastuukysymysten monimutkaisuutta käydään kattavasti läpi.
Tietoperustan sisältöä analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, mikä mahdollisti keskeisten teemojen ja ilmiöiden tunnistamisen. Tietoperustan pohjalta suunniteltiin opinnäytetyön produktina toimiva kyselytutkimus, jossa kerättiin tietoa vuokralaisten kokemuksista, suhtautumisesta ja ennakkoluuloista oikeudellisiin prosesseihin ja tekoälyyn liittyen. Kyselytutkimus toteutettiin avoimena verkkokyselynä Webropol-alustalla keväällä 2024, ja siihen saatiin 110 vastausta. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa kuvataan kyselyn suunnittelu- ja toteuttamisprosessia.
Kyselytutkimuksen tuloksia esitellään määrällisellä analyysilla. Tulosten perusteella oikeudenkäynnin kustannukset ja epätietoisuus oikeudellisen avun saatavuudesta ja kriteereistä voivat toimia esteenä riita-asian eteenpäin viemiselle. Vuokralaisten mielipiteet tekoälyn käytöstä olivat jakautuneita, ja tekoäly nähtiin sekä riskinä että mahdollisuutena. Vastaajilla oli huomattava varaus tekoälyn kykyihin oikeudellisissa tehtävissä, mutta myös myönteistä suhtautumista ilmeni tekoälyn hyödyntämiseen tukityökaluna.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että tekoälyä ei tällä hetkellä voida katsoa ihmisen veroiseksi avustajaksi merkittävissä oikeudellisissa kysymyksissä. Työssä tunnistettiin kuitenkin keinoja edistää tekoälyn kehitystä ja käyttäjien luottamuksen vahvistamista. Kielimallien kehittyminen ja tekoälyn toimintaperiaatteiden läpinäkyvyys ovat tärkeitä tekijöitä oikeudellisen tekoälyn rakentamisessa.
Työn tietoperustassa käsitellään Suomen oikeusjärjestelmää, tekoälyn ominaisuuksia sekä tekoälyä ohjaavaa lainsäädäntöä ja eettisiä periaatteita. Lisäksi tietoperustassa tarkastellaan, miten tekoälyn uskottavuus ja luotettavuus rakentuvat käyttäjien keskuudessa. Myös tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä, kuten mahdollisia virheellisiä tulkintoja ja neuvoja, sekä vastuukysymysten monimutkaisuutta käydään kattavasti läpi.
Tietoperustan sisältöä analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, mikä mahdollisti keskeisten teemojen ja ilmiöiden tunnistamisen. Tietoperustan pohjalta suunniteltiin opinnäytetyön produktina toimiva kyselytutkimus, jossa kerättiin tietoa vuokralaisten kokemuksista, suhtautumisesta ja ennakkoluuloista oikeudellisiin prosesseihin ja tekoälyyn liittyen. Kyselytutkimus toteutettiin avoimena verkkokyselynä Webropol-alustalla keväällä 2024, ja siihen saatiin 110 vastausta. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa kuvataan kyselyn suunnittelu- ja toteuttamisprosessia.
Kyselytutkimuksen tuloksia esitellään määrällisellä analyysilla. Tulosten perusteella oikeudenkäynnin kustannukset ja epätietoisuus oikeudellisen avun saatavuudesta ja kriteereistä voivat toimia esteenä riita-asian eteenpäin viemiselle. Vuokralaisten mielipiteet tekoälyn käytöstä olivat jakautuneita, ja tekoäly nähtiin sekä riskinä että mahdollisuutena. Vastaajilla oli huomattava varaus tekoälyn kykyihin oikeudellisissa tehtävissä, mutta myös myönteistä suhtautumista ilmeni tekoälyn hyödyntämiseen tukityökaluna.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että tekoälyä ei tällä hetkellä voida katsoa ihmisen veroiseksi avustajaksi merkittävissä oikeudellisissa kysymyksissä. Työssä tunnistettiin kuitenkin keinoja edistää tekoälyn kehitystä ja käyttäjien luottamuksen vahvistamista. Kielimallien kehittyminen ja tekoälyn toimintaperiaatteiden läpinäkyvyys ovat tärkeitä tekijöitä oikeudellisen tekoälyn rakentamisessa.