Metallialan yrityksen työtyytyväisyyden muutos vuosien 2022 ja 2024 välillä Yrityksessä X
Heikkilä, Jenni (2024)
Heikkilä, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214421
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Yritys X:n työntekijöiden työtyytyväisyyden muutosta vuosien 2022 ja 2024 välillä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, ovatko resurssien muutokset ja työntekijämäärän kasvu vaikuttaneet henkilöstön työtyytyväisyyteen. Lisäksi tarkoituksena oli löytää keinoja työtyytyväisyyden parantamiseksi tulevaisuudessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin yhdistelmää kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Kvantitatiivisella menetelmällä pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen kuva työntekijöiden tyytyväisyydestä, kun taas kvalitatiivinen lähestymistapa kartoitti yksittäisten työntekijöiden näkemyksiä haastattelujen avulla ja etsi syitä työtyytyväisyyden tilaan sekä mahdollisia kehitysehdotuksia.
Teoriaosassa käsiteltiin työtyytyväisyyttä, sen taustatekijöitä ja mittareita ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Tutkimusosuudessa hyödynnettiin Yritys X:n vuonna 2022 toteuttamaa työtyytyväisyyskyselyä. Sama kysely toistettiin yrityksessä myös vuonna 2024. Tutkimusosiossa vertailtiin kyselyiden tuloksia ja pyrittiin löytämään osa-alueet jotka vaativat muutoksia ja kehitysehdotuksia niiden parantamiseksi.
Tutkimustulosten analyysin perusteella selvisi Yritys X:n työtyytyväisyyden muutos kyseisinä vuosina. Haastattelut vahvistivat työtyytyväisyyskyselyn tuloksia ja auttoivat tunnistamaan kehittämiskohteita. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että kehityskohteita ovat työympäristö ja tiedonkulku.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin yhdistelmää kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Kvantitatiivisella menetelmällä pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen kuva työntekijöiden tyytyväisyydestä, kun taas kvalitatiivinen lähestymistapa kartoitti yksittäisten työntekijöiden näkemyksiä haastattelujen avulla ja etsi syitä työtyytyväisyyden tilaan sekä mahdollisia kehitysehdotuksia.
Teoriaosassa käsiteltiin työtyytyväisyyttä, sen taustatekijöitä ja mittareita ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Tutkimusosuudessa hyödynnettiin Yritys X:n vuonna 2022 toteuttamaa työtyytyväisyyskyselyä. Sama kysely toistettiin yrityksessä myös vuonna 2024. Tutkimusosiossa vertailtiin kyselyiden tuloksia ja pyrittiin löytämään osa-alueet jotka vaativat muutoksia ja kehitysehdotuksia niiden parantamiseksi.
Tutkimustulosten analyysin perusteella selvisi Yritys X:n työtyytyväisyyden muutos kyseisinä vuosina. Haastattelut vahvistivat työtyytyväisyyskyselyn tuloksia ja auttoivat tunnistamaan kehittämiskohteita. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että kehityskohteita ovat työympäristö ja tiedonkulku.