Rappaus eristeelle vai tiilelle: rakenteiden vertailu
Taipale, Iida (2024)
Taipale, Iida
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018351
Tiivistelmä
Nykyisin kaupunkien asemakaavat usein vaativat julkisivujen yhteneväisyyttä ja saumattomuutta. Rappaaminen on yksi keino saada rakennukseen nämä vaatimukset täyttävä julkisivu. Opinnäytetyössä tarkastellaan kahta erilaista tapaa toteuttaa lähes saumaton rapattu julkisivu ja selvittää kumpi näistä rakenteista on kannattavampi ratkaisu rakennustuotannon kannalta. Työn tilaajana toimii Lujatalo Oy.
Opinnäytetyössä tarkastellaan toteutuneen kohteen kahta erilaista elementtirakenteista kerrostalon ulkoseinärakennetta julkisivun toteuttamisen näkökulmista. Merkittävin ero rakenteissa on rapattava alusta, sillä toisessa rakenteessa rappaus tehdään jo osittain esivalmisteisesti tehtaalla eristeelle, kun taas toisessa rakenteessa rappaus tehdään tiilen päälle työmaalla. Näitä rakenteita vertaillaan muun muassa laadunvarmistuksen, työturvallisuuden, aikataulun ja kustannuksien näkökulmista. Työssä käsitellään lisäksi erilaisia rappausmateriaaleja ja rappaustyyppejä.
Opinnäytetyötä varten on tutustuttu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja konsultoitu opinnäytetyön kohteen työmaahenkilöstöä ja hyödynnetty työmaan suunnitelmia. Opinnäytetyön tekemisessä on myös hyödynnetty kirjoittajan omia kokemuksia työskentelystä kyseisessä kohteessa. Lisäksi on tehty laskelmia kustannusten ja aikataulun osalta. Kustannuslaskelmat ovat luottamuksellisia, eikä niitä julkaista tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyön tuloksena on kattava vertailu näiden rakenteiden vaatimuksista, eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista rakennustuotannon näkökulmista. Tuloksista on nähtävissä, että eristerapattu Luja-rappauselementti on työmaan kannalta aikataulullisesti nopeampi ja kustannuksellisesti edullisempi vaihtoehto verrattuna kuorimuurattuun rakenteeseen. Kuorimuurattu rakenne on kuitenkin laadullisesti pitkäikäinen, hyvin rasitusta kestävä rakenne ja pitkään rakentamisessa käytetty tapa rakentaa julkisivuja. Jatkokehityksenä olisi hyvä tarkemmin selvittää huoltotarpeen ja käyttöiän tuomia vaatimuksia näille julkisivurakenteille.
Opinnäytetyössä tarkastellaan toteutuneen kohteen kahta erilaista elementtirakenteista kerrostalon ulkoseinärakennetta julkisivun toteuttamisen näkökulmista. Merkittävin ero rakenteissa on rapattava alusta, sillä toisessa rakenteessa rappaus tehdään jo osittain esivalmisteisesti tehtaalla eristeelle, kun taas toisessa rakenteessa rappaus tehdään tiilen päälle työmaalla. Näitä rakenteita vertaillaan muun muassa laadunvarmistuksen, työturvallisuuden, aikataulun ja kustannuksien näkökulmista. Työssä käsitellään lisäksi erilaisia rappausmateriaaleja ja rappaustyyppejä.
Opinnäytetyötä varten on tutustuttu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja konsultoitu opinnäytetyön kohteen työmaahenkilöstöä ja hyödynnetty työmaan suunnitelmia. Opinnäytetyön tekemisessä on myös hyödynnetty kirjoittajan omia kokemuksia työskentelystä kyseisessä kohteessa. Lisäksi on tehty laskelmia kustannusten ja aikataulun osalta. Kustannuslaskelmat ovat luottamuksellisia, eikä niitä julkaista tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyön tuloksena on kattava vertailu näiden rakenteiden vaatimuksista, eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista rakennustuotannon näkökulmista. Tuloksista on nähtävissä, että eristerapattu Luja-rappauselementti on työmaan kannalta aikataulullisesti nopeampi ja kustannuksellisesti edullisempi vaihtoehto verrattuna kuorimuurattuun rakenteeseen. Kuorimuurattu rakenne on kuitenkin laadullisesti pitkäikäinen, hyvin rasitusta kestävä rakenne ja pitkään rakentamisessa käytetty tapa rakentaa julkisivuja. Jatkokehityksenä olisi hyvä tarkemmin selvittää huoltotarpeen ja käyttöiän tuomia vaatimuksia näille julkisivurakenteille.