Työnä vanhemmuus: työhyvinvointi ammatillisessa perhekodissa
Miettinen, Merja; Pitkänen, Johanna (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018416
Tiivistelmä
Ammatilliset perhekodit yksityisinä palveluntuottajina lastensuojelussa tarjoavat erityistä hoitoa ja osaamista kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille ja nuorille. Ammatillisen perhekotivanhemman työ on ympärivuorokautista työtä usein omassa kodissa.
Työhyvinvointi rakentuu useista eri tekijöistä, mutta se sisältää myös arjen tarkastelun näkökulman. Työhyvinvointi on kokemus, johon vaikuttavat fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi yksilön asenteet sekä ympärillä oleva yhteisö, verkostot ja yhteiskunta. Työssä voimavara- ja kuormitustekijät eivät pysy samoina, joten työhyvinvoinnin säännöllinen selvittäminen on tarpeen. Muutokset työssä haastavat kehittymään.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ammatillisten perhekotivanhempien työhyvinvointia voimavara- ja kuormitustekijöitä tarkastellen. Voimavaratekijät sisälsivät rakennepääomaan ja sosiaaliseen pääomaan liittyviä tekijöitä, kuten työympäristö, työyhteisö ja työn hallinta sekä omasta itsestä tulevat voimavarat. Kuormitustekijät liittyivät työn sisältöön, järjestelyihin ja muutoksiin. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä.
Tuloksissa näkyy, että voimavaroja työhön tuovat työn selkeät tavoitteet ja kehittymismahdollisuudet. Lähes kaikki vastaajat toimivat yrittäjinä ja esihenkilöinä. Työhön voi vaikuttaa ja tukea saa työyhteisöltä mutta myös sen ulkopuolelta. Oman itsen kuvaus on positiivista ja vahvuuksia löytyy. Kuormitusta tuo hankaluus irrottautua työstä. Lomat eivät toteudu suunnitellusti, eikä päivittäinenkään tauotus aina onnistu. Useimmalle perhekotivanhemman työ on kuitenkin unelmien ammatti. Lähes kaikki vastaajat kokevat työstä kuormitusta, mutta unelmien ammatti antaa voimavaroja selvitä siitä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yrittäjyyteen liittyvät ominaisuudet ovat tässä työssä nähtävillä. Itsetuntemus ja itsestä vahvuuksien löytäminen ovat vahvuuksia, jotka auttavat selviämään haasteista ja vaikuttavat koko työyhteisöön. Kun tuntee itsensä hyvin, määrittelee myös parempia työhyvinvoinnin tuntemuksia. Toimivat käytänteet lomien mahdollistamiseksi olisivat tarpeen. Työhyvinvointia tulisi kehittää suunnitelmallisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osana kehittämistoimia.
Työhyvinvointi rakentuu useista eri tekijöistä, mutta se sisältää myös arjen tarkastelun näkökulman. Työhyvinvointi on kokemus, johon vaikuttavat fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi yksilön asenteet sekä ympärillä oleva yhteisö, verkostot ja yhteiskunta. Työssä voimavara- ja kuormitustekijät eivät pysy samoina, joten työhyvinvoinnin säännöllinen selvittäminen on tarpeen. Muutokset työssä haastavat kehittymään.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ammatillisten perhekotivanhempien työhyvinvointia voimavara- ja kuormitustekijöitä tarkastellen. Voimavaratekijät sisälsivät rakennepääomaan ja sosiaaliseen pääomaan liittyviä tekijöitä, kuten työympäristö, työyhteisö ja työn hallinta sekä omasta itsestä tulevat voimavarat. Kuormitustekijät liittyivät työn sisältöön, järjestelyihin ja muutoksiin. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä.
Tuloksissa näkyy, että voimavaroja työhön tuovat työn selkeät tavoitteet ja kehittymismahdollisuudet. Lähes kaikki vastaajat toimivat yrittäjinä ja esihenkilöinä. Työhön voi vaikuttaa ja tukea saa työyhteisöltä mutta myös sen ulkopuolelta. Oman itsen kuvaus on positiivista ja vahvuuksia löytyy. Kuormitusta tuo hankaluus irrottautua työstä. Lomat eivät toteudu suunnitellusti, eikä päivittäinenkään tauotus aina onnistu. Useimmalle perhekotivanhemman työ on kuitenkin unelmien ammatti. Lähes kaikki vastaajat kokevat työstä kuormitusta, mutta unelmien ammatti antaa voimavaroja selvitä siitä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yrittäjyyteen liittyvät ominaisuudet ovat tässä työssä nähtävillä. Itsetuntemus ja itsestä vahvuuksien löytäminen ovat vahvuuksia, jotka auttavat selviämään haasteista ja vaikuttavat koko työyhteisöön. Kun tuntee itsensä hyvin, määrittelee myös parempia työhyvinvoinnin tuntemuksia. Toimivat käytänteet lomien mahdollistamiseksi olisivat tarpeen. Työhyvinvointia tulisi kehittää suunnitelmallisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osana kehittämistoimia.