Työterveysyhteistyön toimintamallin kehittäminen terveyden ja hyvinvointialan konsernissa

Abstract

Kehittämistyön tavoitteena oli kartoittaa Terve Työpaikka™ -toimintamallin nykytilaa ja sen tuottamaa lisäarvoa osana työterveysyhteistyötä sekä arvioida, miten toimintamalli vastaa päättäjäasiakkaiden työkykyjohtamisen tarpeisiin tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa. Kartoituksen konkreettisena lopputuloksena tunnistetaan nykyiseen toimintamalliin ja sen hyödyntämiseen liittyviä kehityskohteita tarjoten niihin nähden toimenpide-ehdotuksia. Kartoitustyö toteutettiin terveyden ja hyvinvoinnin konsernin toimeksiannosta keväällä 2024. Tutkimuskysymykset käsittelivät toimintamallin merkitystä, sen tukemista strategisessa työkykyjohtamisessa ja tulevaisuuden tarpeita työkykyjohtamisen suhteen.

Terve Työpaikka™ -toimintamallin rooli on toimia työterveyden yhteistyömallina yritysasiakkaiden ja organisaatiolle nimetyn työterveystiimin välillä. Itse toimintamallin tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti terveen, turvallisen ja hyvinvoivan työpaikan rakentamisessa yksilöstä organisaatiotasoon neljän osa-alueen muodostaman kokonaisuuden kautta: Terve työ, Hyvinvoiva ihminen, Aktiivinen johtaminen ja Toimiva työyhteisö.

Kehittämistehtävässä tutkimustyön teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin kehittävän työntutkimuksen teoriapohjaa sekä siihen keskeisesti liittyviä toimintajärjestelmän mallia ja eskpansiivisen oppimisen sykliä, joita sovellettiin nykytilakartoitukseen. Kartoituksen menetelmäksi valikoitui monimenetelmätutkimus, jossa aineiston tiedonkeruu koostui kahdesta toisiaan täydentävästä päävaiheesta: 1) strukturoidusta lomakekyselystä, joka oli nykyiselle päättäjäasiakaskannalle suunnattu verkkopohjainen kyselytutkimus ositetulla otannalla (toteutuneet vastaajat n=481), sekä 2) puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden sarjasta, johon haastateltiin harkinnanvaraisella näytteellä 12 avainhenkilöä. Näytteen vastaajat jaettiin tutkimuksen neljään kohderyhmään: 1) päävastuulliset kehittäjät, 2) kehittäjiin liittyvät tahot, 3) käyttäjät, 4) päättäjäasiakkaat. Keskeisiä analyysimenetelmiä olivat matemaattiset tilastotieteen menetelmät sekä sisältöanalyysi, joiden pohjalta tulokset integroitiin muodostaen synteesi keskeisistä tuloksista.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että Terve Työpaikka™ -toimintamalli ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan, ja sen roolia tulee kirkastaa. Tulosten valossa malli tarjoaa hyödyllisiä raameja ja työkaluja työn suunnitteluun ja toimintaan, mutta sen laajempi ja systemaattisempi soveltaminen vaatii ohjeistamista sekä tukea implementointiin. Mallin tunnettuutta ja ymmärrettävyyttä tulee parantaa erityisesti päättäjäasiakkaiden keskuudessa, jotta se voi tehokkaasti tukea strategista työkykyjohtamista. Kyselytutkimuksen mukaan 48 % päättäjistä oli kuullut mallista. Näistä vastaajista puolet tunsi mallin yleisellä tasolla, ja 35 % koki tuntevansa hyvin kaikki mallin neljä osa-aluetta. Tunnettuuden kasvattaminen edellyttää kohderyhmien välillä yhtenäisen Terve Työpaikka™ -käsitteen määritelmää. Tulosten pohjalta voidaan arvioida, että mallin pääteemat soveltuvat ennakoimaan tulevaisuuden työelämän tarpeita ja kehityssuuntia.