Energiakorjaukset rakennusalalla
Mäkelä, Petteri (2024)
Mäkelä, Petteri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018719
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tampereella toimiva Forecon Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka EU:n energiatehokkuusdirektiivi toimii ja mitä se pitää sisällään. Työssä tutkittiin energiakorjausten tilannetta rakennusalalla ja selvitettiin Excel-pohjaisen laskentaohjelman avulla Suomen rakennuskannan laajuutta, energiatehokkuusluokkien jakautumista eri talotyypeittäin ja rakennuskannan energiatodistuksia. Lisäksi käytiin läpi, miten rakennukset nostettaisiin vaadittavalle tasolle sekä tutkittiin taloudellista näkökulmaa korjaamisen tarpeista ja sitä, milloin pitäisi korjata.
Opinnäytetyön teoriassa käytiin läpi energiatehokkuusdirektiivin tilannetta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja sitä, kuinka pyritään saamaan rakennussektorista ilmastoneutraali. Työssä tutkittiin myös Suomen rakennuskannan luku- ja kerrosalamääriä. Lisäksi selvitettiin rakennusten energiatehokkuutta ikäluokittain, lämmitysenergian keskikulutusta ja muita teknisiä ominaisuuksia. Tarkastelussa oli myös se, mitä toimenpiteitä tarvitaan energialuokan parantamiseen ja lisäksi kerrotaan hieman sähkönhinnan vaikutuksista. Opinnäytetyön tuloksena saatiin laaja käsitys energiakorjauksista rakennusalalla. Energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet ovat hyödyllisiä monella tapaa, koska ne hyödyttävät muun muassa asukkaita taloudellisesti sekä ympäristöä. Suomen rakennuskannasta voitiin todeta, että kerrostalot ja toimitilat ovat nousussa kaupungistumisen myötä. Rakentaminen siirtyy jatkuvasti enemmän isoihin kaupunkeihin, koska ne ovat väestöltään kasvavia alueita. Harvaan asutuilla alueilla rakentaminen vähenee. Data-aineiston avulla voitiin sanoa, että energialuokat ovat nousseet erityyppisissä rakennuksissa viime vuosina huimasti. Omakoti-, asuinkerros-, rivitaloissa sekä toimitiloissa A- ja B-energialuokat ovat kasvaneet suuresti 2010-luvun jälkeen. Rakennusten energiankulutukseen pystytään vaikuttamaan myös itse jatkuvasti, esimerkiksi lyhentämällä suihkuaikoja ja pitämällä sälekaihtimia auki aurinkoisina päivinä. Vanhojen rakenteiden ja laitteiden uusiminen on yksinkertainen tapa parantaa energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta edistää myös suuresti fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä sähkön säästäminen.
Opinnäytetyön teoriassa käytiin läpi energiatehokkuusdirektiivin tilannetta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja sitä, kuinka pyritään saamaan rakennussektorista ilmastoneutraali. Työssä tutkittiin myös Suomen rakennuskannan luku- ja kerrosalamääriä. Lisäksi selvitettiin rakennusten energiatehokkuutta ikäluokittain, lämmitysenergian keskikulutusta ja muita teknisiä ominaisuuksia. Tarkastelussa oli myös se, mitä toimenpiteitä tarvitaan energialuokan parantamiseen ja lisäksi kerrotaan hieman sähkönhinnan vaikutuksista. Opinnäytetyön tuloksena saatiin laaja käsitys energiakorjauksista rakennusalalla. Energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet ovat hyödyllisiä monella tapaa, koska ne hyödyttävät muun muassa asukkaita taloudellisesti sekä ympäristöä. Suomen rakennuskannasta voitiin todeta, että kerrostalot ja toimitilat ovat nousussa kaupungistumisen myötä. Rakentaminen siirtyy jatkuvasti enemmän isoihin kaupunkeihin, koska ne ovat väestöltään kasvavia alueita. Harvaan asutuilla alueilla rakentaminen vähenee. Data-aineiston avulla voitiin sanoa, että energialuokat ovat nousseet erityyppisissä rakennuksissa viime vuosina huimasti. Omakoti-, asuinkerros-, rivitaloissa sekä toimitiloissa A- ja B-energialuokat ovat kasvaneet suuresti 2010-luvun jälkeen. Rakennusten energiankulutukseen pystytään vaikuttamaan myös itse jatkuvasti, esimerkiksi lyhentämällä suihkuaikoja ja pitämällä sälekaihtimia auki aurinkoisina päivinä. Vanhojen rakenteiden ja laitteiden uusiminen on yksinkertainen tapa parantaa energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta edistää myös suuresti fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä sähkön säästäminen.