Onnistunut työhön paluun tuki. Kotihoidon ja asumispalvelujen esihenkilöiden valmiudet hyödyntää työhön paluun tuen mallia työkyvyn tuen johtamisessa Kymenlaakson hyvinvointialueella.

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan julkinen sektori on työllisten määrässä laskettuna Suomen suurin työllistäjä. Se työllistää yli 200 000 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilöä. Työllisten määrään suhteutettuna jatkuvasti lisääntyvistä sairauspoissaolomääristä ja niiden pitkittymisestä aiheutuvat kustannukset koskevat siksi erityisesti julkista sosiaali- ja terveysalaa. Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita Kymen-laakson kuntien alueella. Se työllistää noin 7 000 eri alojen ammattilaista, joista kotihoidossa ja asumisen palveluissa työskentele yhteensä yli 2 000 työntekijää. Kotihoidossa ja kotihoidon tukipalveluissa henkilöä kohden sai-rauspoissaoloa vuonna 2023 kertyi 28,0 ja asumisen palveluissa 20,2 päivää. Molemmissa palveluissa noin 30 % sairauspoissaoloista oli yli 30 päivän pituisia. Pitkänkin sairauspoissaolon jälkeen työntekijät yleensä haluavat palata töihin. Kun työhön paluuta tuetaan onnistuneesti, suuri osa työntekijöistä pystyy palaamaan pitkänkin sairauspoissaolon jälkeen pysyvästi työhön. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset valmiudet Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalvelujen ja kotihoidon esihenkilöillä on tukea pitkään sairauslomalla olleiden työhön paluuta hyödyntämällä organisaation aktiivisen työkyvyn tuen mallin työhön paluun tuen osiota. Kyselytutkimuksella selvitin esihenkilöiden käyttökokemuksia mallista ja yleisesti asenteita työhön paluun tukemista kohtaan. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta järjestin jatkotyöstämi-sen tulevaisuustyöpajan muodossa. Selvitys osoitti, että aktiivisen työkyvyn tuen malli ja sen työhön paluun tuen osion saavutettavuus, mallin käytön tuki ja yleisesti esihenkilöiden resurssit sen käyttöön tarvitsevat parannusta. Tarvitaan myös lisäpanostusta uuden esihenkilön perehdytykseen työhön paluun tuen osalta. Toisaalta jo aloitetut kehittämistoimet, kuten sosiaalipalveluita koskeva työkykyjohtamisen ohjausryhmä saivat vahvat perusteet. Opinnäytetyö osoitti, kuinka tärkeää onnistunut työhön paluun tuki on ja, että Kymenlaakson hyvinvointialueen kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevillä esihenkilöillä on vahva tahto sen toteuttamiseen.