Välittääkö kukaan, jos vain häipyy : sijaishuoltopaikasta kadonneet lapset ja nuoret Helsingin Sanomissa vuosina 2013–2023

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Helsingin Sanomien vuosina 2013–2023 julkaisemia kirjoituksia, jotka käsittelevät sijaishuollosta kadonneita lapsia ja nuoria eli hatkaamista. Opinnäytetyön aineisto koostui 76:sta jutusta, joita analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissa yhdisteltiin sekä määrällistä että laadullista tarkastelua.

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten sijaishuoltopaikasta kadonneita lapsia ja nuoria käsitellään Helsingin Sanomissa vuosina 2013–2023 ja millaiset asiat ja ilmiöt esiintyvät yhdessä sijaishuoltopaikasta kadoksissa olemisen käsittelyn kanssa. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee lastensuojelun historiaa ja eri aikakausien käsitteitä suojelua tarvitseville lapsille, lastensuojelun tukitoimia ja sijaishuoltopaikasta katoamista eli hatkaamista ilmiönä.

Aineiston perusteella sijaishuoltopaikasta kadonneita lapsia ja nuoria käsitellään usein rikoksen tekijöinä, päihteitä ongelmallisesti käyttävinä ja välillä myös rikoksen uhreina. Jopa puolet (38) tutkimusaineistona olevista jutuista yhdisti sijaishuoltopaikasta kadoksissa olemisen ja syyllistymisen rikolliseen toimintaan ja lähes yhtä monessa (37) oli esillä päihteiden käyttö.

Kadonneiden lasten ja nuorten oma toimijuus korostui aineistossa ja sijaishuoltopaikasta kadoksissa olemisen taustoja syitä käsiteltiin vain harvoin yksilöä laajemmasta näkökulmasta. Lastensuojelun historiasta tuttu tapa käsitteellistä sijaishuollosta asuvia ja sieltä kadoksissa olevia lapsia ja nuoria pahantapaisuuden ja kurittomuuden kautta on tämän opinnäytetyön tulosten perusteella tunnistettavissa myös Helsingin Sanomien viimeisen 11:sta vuoden aikana julkaisemista jutusta.

The purpose of this thesis was to examine the articles published in Helsingin Sanomat between 2013 and 2023, which deal with children and young people who had run away from foster care. The thesis data consisted of 76 articles, which were analysed using a data-driven content analysis. The analysis of the data combined both quantitative and qualitative analysis.

The thesis studies how children and young people missing from foster care are treated in Helsingin Sanomat in 2013-2023 and what kind of issues and phenomena are discussed together with the of being missing from foster care. The knowledge base of the thesis discussed the history of child protection and the concepts of different eras for children in need of protection, child protection support measures and disappearance from foster care as a phenomenon.

Research material suggest that children and young people who run away from foster care are often treated as offenders, problematic substance abusers and sometimes as victims of crime. As many as half (38) of the articles in the material linked being missing from foster care with committing a crime, and almost as many (37) involved substance abuse.

The personal agency of the missing children and young people was emphasised in the data and the reasons for being missing from care were rarely discussed from a broader perspective than the individual. A familiar habit from the history of child protection is the conceptualisation of children living in and missing from foster care through maliciousness and indiscipline. This conceptualisation is also recognisable from the results of this thesis in the articles published by Helsingin Sanomat over the last 11 years.