Kehitysvammaisen ja/tai autismikirjolla olevan ihmisen sosiaalisen kompetenssin tukeminen toiminnallisin menetelmin
Kivistö, Milja; Martelius, Niina (2024)
Kivistö, Milja
Martelius, Niina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018875
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Liedon toimintakeskukselle vuonna 2022 suunniteltua, toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvaa ryhmätyöpajamallia, jonka avulla pyrittiin vahvistamaan asiakkaiden sosiaalisia taitoja. Kehitysvammaisten ja autismin kirjolla olevien asiakkaiden haasteet sosiaalisessa kanssakäymisessä aiheuttavat haasteita myös toimintakeskuksen arjessa. Suunnittelimme ja toteutimme toimintakeskuksen toimeksiannosta ryhmätyöpajamallin, jossa käytettiin luovia ja toiminnallisia menetelmiä tilaajan toiveen mukaisesti.
Taustatietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan kerättiin haastattelemalla henkilökuntaa. Tutustumiskäynnin ja asiakkaille tehdyn ryhmähaastattelun kautta otettiin toimintakeskuksen asiakkaat mukaan kehitystyöhön. Opinnäytetyössä avataan lukijalle kehitysvamman ja autismikirjon vaikutusta sosiaalisen kompetenssin alueella. Työpajakertojen sisältö ja tavoite suunniteltiin sekä kertauksen että uuden oppimisen ympärille, huomioiden ryhmän muuttuvaa kokoonpanoa. Luovien ja toiminnallisten menetelmien teoriaa sekä käyttöä sosiaalisen kompetenssin vahvistajana on avattu omassa luvussa.
Työskentelyn vaikuttavuutta sekä käytettyjen menetelmien soveltuvuutta sosiaalisen kompetenssin tukemiseen arvioitiin koko projektin ajan niin henkilökunnan, opinnäytetyön tekijöiden ja osallistujien taholta. Saamamme palautteen ja oman näkemyksemme mukaan sisältö ja toiminta vastasivat annettuun tavoitteeseen ja työskentely oli heille mieluista. Työpajan kesto oli kuitenkin liian lyhyt selkeiden, arjessa havaittavien muutosten näkökulmasta. Työpajamallia on kuitenkin helppo käyttää vastaavien ryhmien toiminnan suunnittelun pohjana ja monenlaisten ja -ikäisten asiakasryhmien kanssa. This thesis describes the development process of the group workshop model that was created for Lieto’s activity center in 2022. The activity center provides services, such as day and work activities, for people with intellectual disabilities, many of whom are also on the autism spectrum. According to staff, disputes between clients are a daily occurrence due to deficits in interpersonal skills and emotion regulation. To help clients become more socially adept, the center commissioned a groupwork tool that uses creative as well as other functional approaches to improve social skills. We created a group workshop model that aims to enhance social competence by improving specific intra- and interpersonal skills, such as self-awareness and emotional skills, teamwork, communication skills, and conflict management.
Data about the clients and their needs were collected through interviewing the staff. Focus group discussion was used to include the clients in the development work and to find out what kind of group activities they would like the workshop to include. The concept of phasing was applied in the execution of the workshop. Every group session was observed by a staff member, and necessary changes were made to future sessions based on their feedback. The feedback was collected using a web-based survey. The same method was used when asking for collective feedback from the staff about the process.
The findings of the surveys were that the contents and activities of the workshop sessions were suitable for improving social competence; however, the duration of the workshop was too short to assess the long-term effects of the model accurately and reliably.
Taustatietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan kerättiin haastattelemalla henkilökuntaa. Tutustumiskäynnin ja asiakkaille tehdyn ryhmähaastattelun kautta otettiin toimintakeskuksen asiakkaat mukaan kehitystyöhön. Opinnäytetyössä avataan lukijalle kehitysvamman ja autismikirjon vaikutusta sosiaalisen kompetenssin alueella. Työpajakertojen sisältö ja tavoite suunniteltiin sekä kertauksen että uuden oppimisen ympärille, huomioiden ryhmän muuttuvaa kokoonpanoa. Luovien ja toiminnallisten menetelmien teoriaa sekä käyttöä sosiaalisen kompetenssin vahvistajana on avattu omassa luvussa.
Työskentelyn vaikuttavuutta sekä käytettyjen menetelmien soveltuvuutta sosiaalisen kompetenssin tukemiseen arvioitiin koko projektin ajan niin henkilökunnan, opinnäytetyön tekijöiden ja osallistujien taholta. Saamamme palautteen ja oman näkemyksemme mukaan sisältö ja toiminta vastasivat annettuun tavoitteeseen ja työskentely oli heille mieluista. Työpajan kesto oli kuitenkin liian lyhyt selkeiden, arjessa havaittavien muutosten näkökulmasta. Työpajamallia on kuitenkin helppo käyttää vastaavien ryhmien toiminnan suunnittelun pohjana ja monenlaisten ja -ikäisten asiakasryhmien kanssa.
Data about the clients and their needs were collected through interviewing the staff. Focus group discussion was used to include the clients in the development work and to find out what kind of group activities they would like the workshop to include. The concept of phasing was applied in the execution of the workshop. Every group session was observed by a staff member, and necessary changes were made to future sessions based on their feedback. The feedback was collected using a web-based survey. The same method was used when asking for collective feedback from the staff about the process.
The findings of the surveys were that the contents and activities of the workshop sessions were suitable for improving social competence; however, the duration of the workshop was too short to assess the long-term effects of the model accurately and reliably.