Projektijohtamisen käsikirja
Vuorinen, Alvi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018465
Tiivistelmä
Opinnäytetyö Projektijohtamisen käsikirja tehtiin Valmet Flow Control Oy:n Vantaan tehtaan sisäisiä projekteja varten. Vantaan tehdasta kutsutaan myös Helsingin tehtaaksi, koska tehdas on aiemmin sijainnut pitkään Helsingissä. Tavoitteena oli tehdä projektijohtamisen käsikirja opinnäytetyön liitteeksi. Opinnäytetyössä itsessään on tehty selvitykset ja kartoitus nykytilasta, sekä teoriapohjaa käsikirjalle. Käsikirja tehtiin liitteeksi, koska sen on tarkoitus jäädä käyttöön kevyempänä ohjeena projektien vetäjille. Opinnäytetyön tavoite on vakiinnuttaa projektijohtamisen käytänteitä projektista riippumatta.
Ensin kartoitettiin, ketkä ovat käsikirjan mahdollisia käyttäjiä tulevaisuudessa, eli projektivastuussa olevia henkilöitä. Käyttäjä kartoituksen jälkeen pidettiin kolme haastattelutilaisuutta, jossa kartoitettiin projektijohtamisen prosessin nykytilaa ja mihin projektiaikainen dokumentointi tehdään. Lopuksi vielä kerättiin tietoa mahdollisista dokumenttipohjista, joita käyttäjillä on. Kartoituksissa ja haastatteluissa saatiin hyvä kuva nykytilasta, sekä tahtotila siitä millainen käsikirjan tulisi olla.
Opinnäytetyössä on perehdytty projektijohtamisen pääosa-alueisiin ja mitä ne pääpiirteittäin pitävät sisällänsä yleisellä tasolla. Jokaista osa-aluetta on sen jälkeen peilattu Valmetin Vantaan tehtaan projektinjohtamisen prosessiin, että miten osa-alue näyttäytyy prosesseissa tai miten sen tulisi näyttäytyä niissä. Dokumentointiin ja viestintään on myös perehdytty.
Keskeiset osa-alueet projektijohtamisessa ovat: suunnittelu, resursointi, hankinnat, kustannusten arviointi, osittaminen, aikataulutus, riskienhallinta ja prosessin päättäminen, sekä kehittäminen. Kuitenkaan unohtamatta viestinnän merkitystä ja projektin vaiheiden dokumentointia.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että Valmetilla pääsääntöisesti projektit hoidetaan hyvin, mutta varianssia on vetäjien välillä. Prosessi itsessään oli vakioitunut varsin hyvin, mutta riippuen kuitenkin projektin laajuudesta. Pienemmät projektit eivät esimerkiksi välttämättä kulkeneet projekti portfolion kautta ja dokumennoinnissa oli parannettavaa.
Opinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen avulla voitiin peilata tekemistä teorioihin ja sitä myöden saattaa käyttöön projektijohtamisen käsikirja, joka on liitteenä.
Ensin kartoitettiin, ketkä ovat käsikirjan mahdollisia käyttäjiä tulevaisuudessa, eli projektivastuussa olevia henkilöitä. Käyttäjä kartoituksen jälkeen pidettiin kolme haastattelutilaisuutta, jossa kartoitettiin projektijohtamisen prosessin nykytilaa ja mihin projektiaikainen dokumentointi tehdään. Lopuksi vielä kerättiin tietoa mahdollisista dokumenttipohjista, joita käyttäjillä on. Kartoituksissa ja haastatteluissa saatiin hyvä kuva nykytilasta, sekä tahtotila siitä millainen käsikirjan tulisi olla.
Opinnäytetyössä on perehdytty projektijohtamisen pääosa-alueisiin ja mitä ne pääpiirteittäin pitävät sisällänsä yleisellä tasolla. Jokaista osa-aluetta on sen jälkeen peilattu Valmetin Vantaan tehtaan projektinjohtamisen prosessiin, että miten osa-alue näyttäytyy prosesseissa tai miten sen tulisi näyttäytyä niissä. Dokumentointiin ja viestintään on myös perehdytty.
Keskeiset osa-alueet projektijohtamisessa ovat: suunnittelu, resursointi, hankinnat, kustannusten arviointi, osittaminen, aikataulutus, riskienhallinta ja prosessin päättäminen, sekä kehittäminen. Kuitenkaan unohtamatta viestinnän merkitystä ja projektin vaiheiden dokumentointia.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että Valmetilla pääsääntöisesti projektit hoidetaan hyvin, mutta varianssia on vetäjien välillä. Prosessi itsessään oli vakioitunut varsin hyvin, mutta riippuen kuitenkin projektin laajuudesta. Pienemmät projektit eivät esimerkiksi välttämättä kulkeneet projekti portfolion kautta ja dokumennoinnissa oli parannettavaa.
Opinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen avulla voitiin peilata tekemistä teorioihin ja sitä myöden saattaa käyttöön projektijohtamisen käsikirja, joka on liitteenä.