Johtamistaitojen kehittäminen esihenkilötyössä
Kuusela, Anu (2024)
Kuusela, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119129
Tiivistelmä
Johtajuuden merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on merkittävä, sillä parempi johtajuus lisää työhyvinvointia, ja hyvinvoiva työntekijä on yrityksen suurin voimavara. Viime vuosina työntekijöiden irtisanoutumisten määrä työpaikoilta on lisääntynyt huomattavasti, ja siitä on tullut merkittävä työelämää muokkaavaa ilmiö. Irtisanoutumisten syistä on tehty useampia tutkimuksia Suomessa, ja niiden mukaan merkittävin syy irtisanoutumisiin ovat puutteelliset johtamistaidot.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, millaista puutteellinen johtaminen on esihenkilötyössä ja millaista osaamista tarvittaisiin lisää parantamaan johtamisosaamista. Tutkimuksella oli myös tavoite avartaa näkemyksiä lisäämällä tietoisuutta ja ymmärrystä johtamisosaamisen heikkouksista ja sen aiheuttamista seurauksista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Empiirisenä aineistona tutkimuksessa käytettiin sosiaalisen median keskustelupalstojen kommentteja puutteellisista johtamistaidoista. Tutkimus myös sidottiin vahvasti tietoperustan teoriatietoon ja lähivuosien aiempiin tutkimuksiin aiheesta. Tutkimusaineiston analyysimenetelmäksi valittiin teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa aineistosta tehdyille löydöksille etsittiin tulkintojen tueksi selityksiä ja vahvistusta teoriasta.
Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kolmen kehitettävän johtamiskokonaisuuden avulla: viestintä- ja vuorovaikutustaidot, käytännön osaaminen ja strateginen osaaminen. Viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa kuuntelu, keskustelutaidot, palautteen käyttäminen ja sosiaaliset taidot todettiin erityisen tärkeiksi, ja niiden käyttöä toivottiin lisää. Käytännön osaamisessa koettiin tarvittavan johtajille selkeyttä työnkuvaan ja lisää vastuunottokykyä. Strategisen osaamisen osalta esiin nousi tarve paremmalle kokonaiskuvan hahmottamiselle ja rekrytointitaitojen lisäämiselle.
Johtopäätöksenä strategian ja kokonaisuuden ymmärtämisellä todettiin olevan suuri merkitys käytännön johtamisosaamisessa. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot määritettiin oleellisiksi luottamuksen ja hyvän työyhteisön rakentamisessa. Kehitettävistä johtamisen osa-alueista muodostettiin Kolmen Kehitettävän Kokonaisuuden Kehä eli 3K-Kehä -malli, jossa kolme eri kehitettävää johtamisen osa-aluetta toimiessaan muodostavat onnistuneen johtamisen kokonaisprosessin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, millaista puutteellinen johtaminen on esihenkilötyössä ja millaista osaamista tarvittaisiin lisää parantamaan johtamisosaamista. Tutkimuksella oli myös tavoite avartaa näkemyksiä lisäämällä tietoisuutta ja ymmärrystä johtamisosaamisen heikkouksista ja sen aiheuttamista seurauksista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Empiirisenä aineistona tutkimuksessa käytettiin sosiaalisen median keskustelupalstojen kommentteja puutteellisista johtamistaidoista. Tutkimus myös sidottiin vahvasti tietoperustan teoriatietoon ja lähivuosien aiempiin tutkimuksiin aiheesta. Tutkimusaineiston analyysimenetelmäksi valittiin teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa aineistosta tehdyille löydöksille etsittiin tulkintojen tueksi selityksiä ja vahvistusta teoriasta.
Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kolmen kehitettävän johtamiskokonaisuuden avulla: viestintä- ja vuorovaikutustaidot, käytännön osaaminen ja strateginen osaaminen. Viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa kuuntelu, keskustelutaidot, palautteen käyttäminen ja sosiaaliset taidot todettiin erityisen tärkeiksi, ja niiden käyttöä toivottiin lisää. Käytännön osaamisessa koettiin tarvittavan johtajille selkeyttä työnkuvaan ja lisää vastuunottokykyä. Strategisen osaamisen osalta esiin nousi tarve paremmalle kokonaiskuvan hahmottamiselle ja rekrytointitaitojen lisäämiselle.
Johtopäätöksenä strategian ja kokonaisuuden ymmärtämisellä todettiin olevan suuri merkitys käytännön johtamisosaamisessa. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot määritettiin oleellisiksi luottamuksen ja hyvän työyhteisön rakentamisessa. Kehitettävistä johtamisen osa-alueista muodostettiin Kolmen Kehitettävän Kokonaisuuden Kehä eli 3K-Kehä -malli, jossa kolme eri kehitettävää johtamisen osa-aluetta toimiessaan muodostavat onnistuneen johtamisen kokonaisprosessin.