MIHIN MENET KUNNALLINEN TYÖPAJATOIMINTA VUONNA 2023? : Porin ja Mäntyharjun työpajat muutoksessa
Seurujärvi, Sippo (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119179
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistamisen aiheuttamaa muutosta kunnalliseen nuorten työpajatoimintaan. Tutkimuksen kohteena oli kaksi erikokoista nuorten työpajaa: Porin kaupungin Nuorten työpaja sekä eteläsavolainen Mäntyharjun kunnan Nuorten työpaja.
Sote-uudistuksen myötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Kuntouttava työtoiminta on yleisin sopimusmuoto Nuorten työpajatoiminnassa. Vuonna 2022 Suomen Nuorten työpajoilla oli kuntouttavassa työtoiminnassa 4038 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen tulee kuulua henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Tutkimuksen kohteena oleva muutos on suurin Nuorten työpajatoiminnan historiassa.
Opinnäytetyön tutkimusotteena on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kahden nuorten työpajan vastuuhenkilöä. Molempia henkilöitä haastateltiin kahteen eri otteeseen, ennen muutosta ja muutoksen jälkeen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat seuraavat: minkälainen muutosprosessi sote-uudistus oli kunnalliselle nuorten työpajatoiminnalle sekä minkälaista yhteistyötä kunnalliset nuorten työpajat tekevät 1.1.2023 toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden kanssa? Tutkimuksen keskeisinä tuloksina kuvataan sitä, kuinka sote-uudistuksen tuoma muutos kohteli kahta yksittäistä Nuorten työpajaa.
Mäntyharjun Nuorten työpajalla muutos oli maltillinen. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien valmentautujien määrä väheni ja heidän sopimusasiansa hoidettiin hyvinvointialueen aikuisten työpajan kanssa yhteistyössä. Vastaavasti oppilaitosharjoittelijoiden määrä nousi ja erityisesti tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA) on nyt enemmän työpajanuoria. Porin Nuorten työpajalla muutos oli radikaali, sillä siellä päädyttiin siirtämään osa kaupungin työpajan henkilöstöstä hyvinvointialueelle. Samalla siirrettiin myös osa tiloista ja laitteista hyvinvointialueelle. Isoista muutoksista huolimatta Porin Nuorten työpajan vastuuhenkilö kuvasi muutoksen olleen oikeansuuntainen, sillä kuntouttava työ tehdään hyvinvointialueella ja kunnallisella työpajalla on toteuttamisvastuu työkokeilusta, työsuhteista sekä koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvistä palveluista.
Sote-uudistuksen myötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Kuntouttava työtoiminta on yleisin sopimusmuoto Nuorten työpajatoiminnassa. Vuonna 2022 Suomen Nuorten työpajoilla oli kuntouttavassa työtoiminnassa 4038 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen tulee kuulua henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Tutkimuksen kohteena oleva muutos on suurin Nuorten työpajatoiminnan historiassa.
Opinnäytetyön tutkimusotteena on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kahden nuorten työpajan vastuuhenkilöä. Molempia henkilöitä haastateltiin kahteen eri otteeseen, ennen muutosta ja muutoksen jälkeen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat seuraavat: minkälainen muutosprosessi sote-uudistus oli kunnalliselle nuorten työpajatoiminnalle sekä minkälaista yhteistyötä kunnalliset nuorten työpajat tekevät 1.1.2023 toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden kanssa? Tutkimuksen keskeisinä tuloksina kuvataan sitä, kuinka sote-uudistuksen tuoma muutos kohteli kahta yksittäistä Nuorten työpajaa.
Mäntyharjun Nuorten työpajalla muutos oli maltillinen. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien valmentautujien määrä väheni ja heidän sopimusasiansa hoidettiin hyvinvointialueen aikuisten työpajan kanssa yhteistyössä. Vastaavasti oppilaitosharjoittelijoiden määrä nousi ja erityisesti tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA) on nyt enemmän työpajanuoria. Porin Nuorten työpajalla muutos oli radikaali, sillä siellä päädyttiin siirtämään osa kaupungin työpajan henkilöstöstä hyvinvointialueelle. Samalla siirrettiin myös osa tiloista ja laitteista hyvinvointialueelle. Isoista muutoksista huolimatta Porin Nuorten työpajan vastuuhenkilö kuvasi muutoksen olleen oikeansuuntainen, sillä kuntouttava työ tehdään hyvinvointialueella ja kunnallisella työpajalla on toteuttamisvastuu työkokeilusta, työsuhteista sekä koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvistä palveluista.