Sisäisen työnantajakuvan tutkimus yrityksessä Siemens Osakeyhtiö
Rautiainen, Elina (2024)
Rautiainen, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018646
Tiivistelmä
Yritysmaailma on murroksessa kohti uudenlaista aikakautta työnantajamarkkinoiden kehittyessä kohti digitalisaatiota, yritysvastuun korostumista sekä työvoiman muutosta. Erilaisten organisaatioiden toimintaympäristöjen muuttuessa myös yritysjohtamisen tulisi pysyä kehityksessä mukana. Työnantajien olisi hyvä tarkastella yrityksen sisäistä pitovoimaa, työhyvinvointia, sekä kehityskohtia. Yhtenä osana sitä on sisäisen työnantajakuvan säännöllinen tutkiminen ja kehittäminen.
Sisäisellä työnantajakuvalla tarkoitetaan käsitystä, joka työntekijälle muodostuu organisaatiosta. Se koostuu useista eri osa-alueista ja on alati kehittyvä. Osa-alueita ovat esimerkiksi työhyvinvointi, johtajuus, viestintä, työntekijöiden sitoutumisaste, kulttuuri, ilmapiiri sekä työnantajalupauksen toteutuminen. Hyvin menestynyt liiketoiminta pohjautuu henkilöstön työhyvinvointiin, sekä sitoutumisasteeseen perinteisten liiketaloudellisten raamien lisäksi.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sisäistä työnantajakuvaa käsitteenä kirjallisuuden, sekä ajankohtaisten artikkeleiden avulla. Näiden pohjalta luodaan tiivis kokonaiskäsitys siitä, mitä työnantajakuvalla tarkoitetaan. Työssä selvennetään eri tekijöitä sisäisen työnantajamielikuvan muodostumisesta ja miten yritys voi vaikuttaa niihin. Tavoitteena on perehdyttää lukija aiheeseen ja sen merkitykseen yrityksen kilpailukyvyn kannalta.
Kvantitatiivisella kyselytutkimuksella saatiin käsitys Siemens Osakeyhtiön sisäisen työnantajakuvan nykytilasta ja siihen liittyvistä mahdollisista haasteista. Kysely suunnattiin koko yrityksen henkilöstölle ja toteutettiin huhtikuussa 2024. Tarkoituksena oli saada henkilöstön ääni esille objektiivisesti.
Empiirisessä osiossa yrityksen henkilöstölle tehtyä kyselytutkimusta analysoidaan työssä esitellyn tietopohjan avulla. Sisäisen työnantajakuvan nykytilan tutkimuksen lisäksi työssä perehdytään lopuksi mahdollisiin kehittämisvaihtoehtoihin.
Yrityksen henkilöstölle luodussa kyselitutkimuksessa nousi esiin kehityskohteita yleisistä toimintatavoista, hybridityöskentelystä sekä työhyvinvoinnista. Lopulliset kehitystoimenpiteet ja niiden laajuus ovat rajattu tämän työn ulkopuolelle.
Sisäisellä työnantajakuvalla tarkoitetaan käsitystä, joka työntekijälle muodostuu organisaatiosta. Se koostuu useista eri osa-alueista ja on alati kehittyvä. Osa-alueita ovat esimerkiksi työhyvinvointi, johtajuus, viestintä, työntekijöiden sitoutumisaste, kulttuuri, ilmapiiri sekä työnantajalupauksen toteutuminen. Hyvin menestynyt liiketoiminta pohjautuu henkilöstön työhyvinvointiin, sekä sitoutumisasteeseen perinteisten liiketaloudellisten raamien lisäksi.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sisäistä työnantajakuvaa käsitteenä kirjallisuuden, sekä ajankohtaisten artikkeleiden avulla. Näiden pohjalta luodaan tiivis kokonaiskäsitys siitä, mitä työnantajakuvalla tarkoitetaan. Työssä selvennetään eri tekijöitä sisäisen työnantajamielikuvan muodostumisesta ja miten yritys voi vaikuttaa niihin. Tavoitteena on perehdyttää lukija aiheeseen ja sen merkitykseen yrityksen kilpailukyvyn kannalta.
Kvantitatiivisella kyselytutkimuksella saatiin käsitys Siemens Osakeyhtiön sisäisen työnantajakuvan nykytilasta ja siihen liittyvistä mahdollisista haasteista. Kysely suunnattiin koko yrityksen henkilöstölle ja toteutettiin huhtikuussa 2024. Tarkoituksena oli saada henkilöstön ääni esille objektiivisesti.
Empiirisessä osiossa yrityksen henkilöstölle tehtyä kyselytutkimusta analysoidaan työssä esitellyn tietopohjan avulla. Sisäisen työnantajakuvan nykytilan tutkimuksen lisäksi työssä perehdytään lopuksi mahdollisiin kehittämisvaihtoehtoihin.
Yrityksen henkilöstölle luodussa kyselitutkimuksessa nousi esiin kehityskohteita yleisistä toimintatavoista, hybridityöskentelystä sekä työhyvinvoinnista. Lopulliset kehitystoimenpiteet ja niiden laajuus ovat rajattu tämän työn ulkopuolelle.