Kuljettajien sosiaalitilojen järjestämiseen liittyvien käytäntöjen kirkastaminen HSL-alueen linja-autoliikenteessä
Oiko, Mikko (2024)
Oiko, Mikko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018766
Tiivistelmä
Julkisen liikenteen työympäristön tehokas ja kehittyvä hallinta lisää kuljettajien tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella ja kehittää nykyisiä linja-autonkuljettajien sosiaalitilojen järjestämisen käytäntöjä Helsingin seudun julkisen liikenteen linja-autoliikenteessä. Työ on tehty Hämeen ammattikorkeakoulun insinööriopintojen lopputyöksi Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän (HSL) tilaamana.
HSL-alueella on siirrytty julkisen liikenteen kilpailuttamiseen 1990-luvulla. Kilpailutukseen siirtymisen jälkeen sosiaalitilojen järjestämisen päävastuu on siirtynyt liikenteen tilaajan (HSL) sekä kuntien päävastuulle. Sosiaalitiloilla tarkoitetaan kuljettajille käyttöön järjestettyjä tauko- ja WC-tiloja. Helsingin kaupungin alueella sosiaalitilajärjestelyt toteutetaan yhteistyössä HSL:n ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Muiden jäsenkuntien alueella järjestelyt toteutetaan HSL:n ja kuntien välillä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja taukotilojen järjestämiseen liittyvien käytäntöjen nykytilannetta eri kuntien alueilla, määritellä tietoon perustuva käyttäjämääräarvio taukotiloihin sekä selvittää kuljettajien tyytyväisyyttä sosiaali- ja taukotiloihin.
Aineistonkeruun menetelminä käytettiin kuntayhteyshenkilöiden ja liikenteenharjoittajien edustajien haastatteluja sekä kuljettajille suunnattua mielipidekyselyä. Näiden tarkoituksena oli tuottaa kattava tilannekuva sosiaalitilojen nykyisistä järjestämisen käytänteistä ja kuljettajien mielipiteistä. Lisäksi tehtiin ristiin analysointia taukotilojen kulunvalvontatietojen ja taukotilojen käyttäjämäärien maastokäyntilaskentatietojen välillä.
Työn tulosten perusteella HSL-alueen sosiaalitilat on järjestetty valtakunnalliseen tasoon verrattuna hyvin. Haastateltujen kuntayhteyshenkilöiden sekä liikenteenharjoittajien edustajien mielestä yhteistyö HSL:n kanssa on toiminut nykyjärjestelyin hyvin. HSL järjestää vuosittain kuntien ja liikenteenharjoittajien kanssa kuljettajien sosiaalitilat -työryhmän kokouksen, joka luo edellytykset yhteistyön toimivuudelle.
Kyselytutkimukseen vastanneiden kuljettajien mielestä sosiaalitilat on järjestetty HSL-alueella kohtalaisen hyvin. Taukotilat ovat käyttäjille selkeästi mielekkäämpiä kuin WC-tilat. Vesi- ja viemäriverkostoon kytketyt WC-tilat ovat mielekkäämpiä kuin kuivakäymälät.
Taukotilojen käyttäjämääräarviota on mahdollista tarkentaa tietoon perustuen. Käyttäjämääräarvio tarkentui aiemmin käytetystä 30 prosentin asiantuntija-arviosta tietoon perustuvaksi 39 prosentin arvioon. Arvio perustuu työn aikana kerättyihin maastolaskenta- ja kulunvalvontatietoihin. Käyttäjämääräarviot tulisi määritellä tilakohtaisesti eri tilojen suurien eroavaisuuksien takia. Effective management of the work environment in public transportation increases drivers’ satisfaction and well-being. The aim of this thesis has been to examine and develop the current practices for arranging social facilities for bus drivers in the HSL area. This thesis was conducted for engineering studies at Häme University of Applied Sciences and was commissioned by the Helsinki Region Transport (HSL).
In the HSL area, bus transportation moved to a competitive tendering model in the 1990s. After the transition, the primary responsibilities for arranging social facilities shifted to the transport purchaser (HSL) and the municipalities. In this thesis the social facilities refer to the break and toilet facilities provided for drivers’ use. Arrangements are carried out in cooperation with HSL and Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy in the city of Helsinki. In other municipalities the arrangements are made between HSL and the municipalities.
The objective of the thesis has been to investigate the current state of practices related to arranging social and break facilities for bus drivers in different municipalities, define a data-based estimate of the number of users for the break rooms, and assess drivers’ satisfaction with the facilities.
The data collection methods included interviews with municipal contacts and representatives of transport operators and a survey directed at bus drivers. The purpose has been to provide a comprehensive overview of the current practices for arranging the facilities and to assess the current drivers’ opinions. Additionally, a cross-analysis was conducted between the access control data of the break rooms and the field visit count data of the users.
Based on the results of the study, the social facilities in the HSL are well organized compared to the national level. According to the interviewed municipal contacts and the representatives of transport operators the cooperation with HSL has been functioning well under the current arrangements. HSL annually organizes a meeting “Kusti” with municipalities and transport operators, which creates the conditions for effective cooperation.
According to the drivers who responded to the survey, the social facilities in the HSL are arranged moderately well. The break rooms are clearly more appreciated by users than the toilet facilities. Water and sewer connected toilet facilities are preferred over lightweight dry toilets.
Results indicate that it is possible to refine the user number estimates for break rooms based on data. However, the number of users should always be determined specifically for each facility due to differences between the various break rooms. The user number estimate was refined from the previously used expert estimate of 30% to a data-based estimate of 39%.
HSL-alueella on siirrytty julkisen liikenteen kilpailuttamiseen 1990-luvulla. Kilpailutukseen siirtymisen jälkeen sosiaalitilojen järjestämisen päävastuu on siirtynyt liikenteen tilaajan (HSL) sekä kuntien päävastuulle. Sosiaalitiloilla tarkoitetaan kuljettajille käyttöön järjestettyjä tauko- ja WC-tiloja. Helsingin kaupungin alueella sosiaalitilajärjestelyt toteutetaan yhteistyössä HSL:n ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Muiden jäsenkuntien alueella järjestelyt toteutetaan HSL:n ja kuntien välillä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja taukotilojen järjestämiseen liittyvien käytäntöjen nykytilannetta eri kuntien alueilla, määritellä tietoon perustuva käyttäjämääräarvio taukotiloihin sekä selvittää kuljettajien tyytyväisyyttä sosiaali- ja taukotiloihin.
Aineistonkeruun menetelminä käytettiin kuntayhteyshenkilöiden ja liikenteenharjoittajien edustajien haastatteluja sekä kuljettajille suunnattua mielipidekyselyä. Näiden tarkoituksena oli tuottaa kattava tilannekuva sosiaalitilojen nykyisistä järjestämisen käytänteistä ja kuljettajien mielipiteistä. Lisäksi tehtiin ristiin analysointia taukotilojen kulunvalvontatietojen ja taukotilojen käyttäjämäärien maastokäyntilaskentatietojen välillä.
Työn tulosten perusteella HSL-alueen sosiaalitilat on järjestetty valtakunnalliseen tasoon verrattuna hyvin. Haastateltujen kuntayhteyshenkilöiden sekä liikenteenharjoittajien edustajien mielestä yhteistyö HSL:n kanssa on toiminut nykyjärjestelyin hyvin. HSL järjestää vuosittain kuntien ja liikenteenharjoittajien kanssa kuljettajien sosiaalitilat -työryhmän kokouksen, joka luo edellytykset yhteistyön toimivuudelle.
Kyselytutkimukseen vastanneiden kuljettajien mielestä sosiaalitilat on järjestetty HSL-alueella kohtalaisen hyvin. Taukotilat ovat käyttäjille selkeästi mielekkäämpiä kuin WC-tilat. Vesi- ja viemäriverkostoon kytketyt WC-tilat ovat mielekkäämpiä kuin kuivakäymälät.
Taukotilojen käyttäjämääräarviota on mahdollista tarkentaa tietoon perustuen. Käyttäjämääräarvio tarkentui aiemmin käytetystä 30 prosentin asiantuntija-arviosta tietoon perustuvaksi 39 prosentin arvioon. Arvio perustuu työn aikana kerättyihin maastolaskenta- ja kulunvalvontatietoihin. Käyttäjämääräarviot tulisi määritellä tilakohtaisesti eri tilojen suurien eroavaisuuksien takia.
In the HSL area, bus transportation moved to a competitive tendering model in the 1990s. After the transition, the primary responsibilities for arranging social facilities shifted to the transport purchaser (HSL) and the municipalities. In this thesis the social facilities refer to the break and toilet facilities provided for drivers’ use. Arrangements are carried out in cooperation with HSL and Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy in the city of Helsinki. In other municipalities the arrangements are made between HSL and the municipalities.
The objective of the thesis has been to investigate the current state of practices related to arranging social and break facilities for bus drivers in different municipalities, define a data-based estimate of the number of users for the break rooms, and assess drivers’ satisfaction with the facilities.
The data collection methods included interviews with municipal contacts and representatives of transport operators and a survey directed at bus drivers. The purpose has been to provide a comprehensive overview of the current practices for arranging the facilities and to assess the current drivers’ opinions. Additionally, a cross-analysis was conducted between the access control data of the break rooms and the field visit count data of the users.
Based on the results of the study, the social facilities in the HSL are well organized compared to the national level. According to the interviewed municipal contacts and the representatives of transport operators the cooperation with HSL has been functioning well under the current arrangements. HSL annually organizes a meeting “Kusti” with municipalities and transport operators, which creates the conditions for effective cooperation.
According to the drivers who responded to the survey, the social facilities in the HSL are arranged moderately well. The break rooms are clearly more appreciated by users than the toilet facilities. Water and sewer connected toilet facilities are preferred over lightweight dry toilets.
Results indicate that it is possible to refine the user number estimates for break rooms based on data. However, the number of users should always be determined specifically for each facility due to differences between the various break rooms. The user number estimate was refined from the previously used expert estimate of 30% to a data-based estimate of 39%.