Hoito-osastojen yhteistyöhön vaikuttavat tekijät

Abstract

Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Satakunnan hyvinvointialueen erityis- ja sairaalapalveluiden Rauman perustason hoito-osastot. Tehtävänä oli selvittää Satakunnan hyvinvointialueen kolmen hoito-osaston yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa osastoille yhteistyöhön vaikuttavista tekijöistä ja tuottaa kyselyn pohjalta raportti, jossa on vastauksia henkilökunnan ajatuksista ja kokemuksista. Vastausten perusteella laadimme jatkotutkimus- ja kehittämisideoita.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineiston kysely kohdistettiin Satakunnan hyvinvointialueen Rauman hoito-osastoille (N=81). Tutkimusaineiston keräämistä varten laadittiin sähköinen kyselylomake, joka sisälsi erilaisia kysymyksiä, teoriapohjaan perustuen. Kysymyksissä oli valittavana valmiit vastausvaihtoehdot. Kyselyn mittarin pohjana käytettiin Samkin e-lomaketta. Veimme osastoille saatekirjeen, johon oli liitetty QR-koodi, jonka avulla hoitajat pääsivät kyselylomakkeelle vastaamaan kyselyyn. Aineisto analysoitiin MS Excel taulukkolaskentaohjelman avulla, sekä sanallisesti tutkimustuloksia analysoiden. Vastaajien määrä tutkimuksessa (n =39).

Tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa vastaajista uskoi omien vuorovaikutustaitojensa olevan pääosin riittäviä. Kuitenkin vuorovaikutukseen osastojen kesken kaivataan apua ja osastojen yhteisiä kokouksia toivottiin lisättävän. Tutkimuksen mukaan yhteistyötä tulisi kehittää raportoinnin ja vuorovaikutustaitojen osalta. Koettiin, ettei omia mielipiteitä otettu niin hyvin huomioon ja vuorovaikutusta hoito-osastojen kesken ei nähty olevan kuuntelevaa, arvostavaa ja rehellistä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurimmalla osalla työntekijöistä olisi halukkuutta työkiertoon ja se koettiin ammatillista kehittymistä tukevana. Työkierto koettiin edistävän tiimityötä. Jatkotutkimus voisikin liittyä työkierron toteuttamiseen, sekä yhteisten kokousten lisäämiseen. Työkierron on koettu jo aiempien tutkimusten perusteella kehittävän yhteistyötaitoja sekä vuorovaikutustaitoja työyhteisössä ja kehittävän työntekijän ammattiosaamista.

This thesis was commissioned by the Rauma primary care wards of the special- and hospital services of the Satakunta Welfare Region. The task was to investigate the factors influencing the cooperation between the three nursing departments of the Satakunta Welfare Region. The aim of the thesis was to provide information to the wards about the factors influencing cooperation and to produce a report based on the survey, which contains answers of the staff's thoughts and experiences. Based on the responses, we developed ideas for further research and development.

The thesis was carried out using a quantitative research method. The questionnaire was administered to the nursing wards of the Satakunta Welfare Region Rauma (N=81). An electronic questionnaire was designed to collect the data, which contained different questions based on the theoretical basis. The questions included a choice of predefined response options. The Samk e-form was used as the the survey instrument. We delivered a cover letter to the wards with a QR code attached, which allowed the nurses to access the questionnaire to answer the survey. The data was analysed using MS Excel spreadsheet software, and verbal analysis of the survey results. Number of respondents to the survey (n = 39).

It was found in the survey that the majority of respondents believed that their own interaction skills were largely adequate. However, there was a need for more help with inter-departmental interaction and more joint departmental meetings. The survey found that cooperation should be improved in terms of reporting and interaction skills. It was felt that personal opinions were not so well taken into account and that interaction between the wards was not perceived to be listening, respectful and honest. The survey also found that the majority of staff would be willing to rotate and that this was perceived as supporting professional development. Rotation was perceived as promoting teamwork. Further research could therefore focus on the implementation of the rotation, as well as on increasing the number of joint meetings. Based on previous studies, it has already been found to develop cooperation and interaction skills in the work community and to develop the professional competence of the employee.