Kantavat muuratut rakenteet korjaussuunnittelussa
Jääskeläinen, Henni (2024)
Jääskeläinen, Henni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119130
Tiivistelmä
Muurattuja rakenteita käytettiin aikoinaan paljon kantavissa rakenteissa. Rakentamiseen liittyviä säännöksiä ja ohjeita ei ole aina ollut. Vanhat tiedot, kuten muurauskappaleiden ja -laastien ominaislujuudet ovat usealta suunnittelijalta saavuttamattomissa. Suunnittelijat tarvitsevat tietoa aikoinaan käytetyistä puristuslujuuksista korjaussuunnittelua varten. Vastaavaa tutkimusta aiheesta ei löydetty. Tarkoituksena oli saada suunnittelijoita varten suuntaa antavaa tietoa ja pohjatietoa jatkotutkimuksia ajatellen. Päätavoitteena oli selvittää muurattujen rakenteiden ominaislujuuksia. Niiden lisäksi oli tarkoitus perehtyä kyseessä olevien rakenteiden suunnittelussa käytettyyn varmuusmenettelyyn sekä selvittää, mitä määräyksiä ja ohjeita suunnittelijan tulee korjaussuunnittelussa käyttää.
Käsiteltävä aihe ja tutkimuskysymykset saatiin työelämän puolelta. Toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toteutus tapahtui teoreettisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Käsiteltävät aineistot olivat pääasiassa ammattilaisille ja opetuskäyttöön tarkoitettuja. Tärkeimpänä aineistona työssä oli Rakentajain kalenteri -kirjasarja. Aineisto kerättiin pääasiassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta sekä teknologiayksikön arkistosta. Sisältöanalyysi toteutui kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella menetelmällä. Kvalitatiivisella menetelmällä saatiin avattua aiheen kokonaiskuvaa. Kvantitatiivisella menetelmällä koottiin tulokseksi saatuja ominaislujuuksia yhteen.
Kaikkiin tutkimuskysymyksiin ei työssä pystytty vastaamaan täysin luotettavasti. Osaan kysymyksistä saatiin kuitenkin vastauksia. Muurauskappaleille ja -laasteille vaadittuja vähimmäislujuuksia vuosien varrelta koottiin liitteeseen 1. Liitteeseen listattiin myös vuosien varrella käytettyjä sallittuja jännityksiä. Varmuusmenettelyn osalta käsiteltiin mitoittamisessa käytettävää osavarmuuslukua. Tuloksissa todettiin, että osavarmuuslukuna tulee käyttää vähintään kansallisten liitteiden taulukkoarvoa. Korjaushankkeessa käytettävien määräyksien ja ohjeiden tulkinta todettiin Työn tulokset -osiossa. Tulkinnan mukaan vanhoja rakentamistapoja ja -säännöksiä saa käyttää kohteissa, jossa rakenteen kuormitus ei lisäänny, vaan rakennetta vahvistetaan.
Johtopäätöksenä todettiin, että käytettyjen lujuuksien ja varmuusmenettelyn varmentamiseksi aiheesta tulee tehdä jatkotutkimuksia. Lisäksi todettiin myös, että tietoperustaa ja tuloksia voidaan hyödyntää tavoitteiden mukaisesti suunnittelijoille suuntaa antavana aineistona ja pohjatietona jatkotutkimuksille.
Käsiteltävä aihe ja tutkimuskysymykset saatiin työelämän puolelta. Toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toteutus tapahtui teoreettisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Käsiteltävät aineistot olivat pääasiassa ammattilaisille ja opetuskäyttöön tarkoitettuja. Tärkeimpänä aineistona työssä oli Rakentajain kalenteri -kirjasarja. Aineisto kerättiin pääasiassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta sekä teknologiayksikön arkistosta. Sisältöanalyysi toteutui kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella menetelmällä. Kvalitatiivisella menetelmällä saatiin avattua aiheen kokonaiskuvaa. Kvantitatiivisella menetelmällä koottiin tulokseksi saatuja ominaislujuuksia yhteen.
Kaikkiin tutkimuskysymyksiin ei työssä pystytty vastaamaan täysin luotettavasti. Osaan kysymyksistä saatiin kuitenkin vastauksia. Muurauskappaleille ja -laasteille vaadittuja vähimmäislujuuksia vuosien varrelta koottiin liitteeseen 1. Liitteeseen listattiin myös vuosien varrella käytettyjä sallittuja jännityksiä. Varmuusmenettelyn osalta käsiteltiin mitoittamisessa käytettävää osavarmuuslukua. Tuloksissa todettiin, että osavarmuuslukuna tulee käyttää vähintään kansallisten liitteiden taulukkoarvoa. Korjaushankkeessa käytettävien määräyksien ja ohjeiden tulkinta todettiin Työn tulokset -osiossa. Tulkinnan mukaan vanhoja rakentamistapoja ja -säännöksiä saa käyttää kohteissa, jossa rakenteen kuormitus ei lisäänny, vaan rakennetta vahvistetaan.
Johtopäätöksenä todettiin, että käytettyjen lujuuksien ja varmuusmenettelyn varmentamiseksi aiheesta tulee tehdä jatkotutkimuksia. Lisäksi todettiin myös, että tietoperustaa ja tuloksia voidaan hyödyntää tavoitteiden mukaisesti suunnittelijoille suuntaa antavana aineistona ja pohjatietona jatkotutkimuksille.