Lausumien tarkastuttaminen haastateltavilla – faktantarkistusta vai journalistisen päätäntävallan luovuttamista?
Blomqvist, Julia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119360
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten toimittajat soveltavat Journalistien ohjeiden kohtaa 18, joka koskee lausumien tarkastuttamista haastateltavilla. Kohta 18 linjaa, että haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisua on syytä suostua, jos se on aikataulullisesti mahdollista. Samalla se edellyttää, ettei lausumia tarkastuttaessa saa luovuttaa journalistista päätäntävaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisin käytäntein toimittajat tarkastuttavat haastateltavilla näiden lausumia ja mitä hyötyjä ja haittoja toimittajat katsovat lausumien tarkastuttamiseen liittyvän journalistisen työn näkökulmasta. Lisäksi työssä selvitettiin, ovatko toimittajat koskaan kokeneet joutuneensa luovuttamaan journalistista päätäntävaltaa tarkastuttaessaan haastateltavilla näiden lausumia.
Tietoperustan keskeisiin lähteisiin kuului taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen vuonna 2007 taloustoimittajille teettämä kysely, jossa lausumien tarkastaminen luokiteltiin yhdeksi keinoksi, jolla yritykset pyrkivät vaikuttamaan journalistiseen sisältöön. Toisena keskeisenä lähteenä toimi Jecaterina Mantsisen vuonna 2019 julkaistu pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin toimittajiin kohdistuvaa ulkoista vaikuttamista ja sen torjuntaa. Myös Anna-Maria Talvion vuonna 2014 julkaistu viestinnän pro gradu -tutkielma toimittajien itsesensuurista toimi yhtenä työn avainlähteenä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona toimii kuuden toimittajan haastattelut. Toimittajat työskentelevät eri tiedotusvälineille. Haastateltavista viisi työskenteli valtakunnallisille tiedotusvälineille ja yksi kaupunkilehdelle. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmällä ja aineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti.
Opinnäytetyöhön haastatelluista toimittajista jokainen kertoi suostuvansa haastateltavien pyyntöön tarkastaa lausumansa. Tutkimushaastateltavat eivät kertoneet tinkineensä pyynnöistä myöskään kiireellisissä uutistilanteissa. Tutkimushaastateltavat näkivät lausumien tarkastuttamisessa lähinnä hyötyjä ja vain yksi tutkimushaastateltava katsoi, että lausumien tarkastuskäytäntöjä pitäisi Suomessa tiukentaa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lausumien tarkastuttamisessa piilee riski ulkoisesta vaikuttamisesta. Tutkimushaastateltavista kaksi kertoi kohdanneensa uransa aikana tilanteita, joissa juttuihin on tehty haastateltavan vaatimuksesta muutoksia, joille ei ollut journalistisia perusteita. Näille tutkimushaastateltavien esiin nostamille tilanteille yhteistä on se, että toimitusten ylemmissä portaissa oli myönnytty sellaisiin haastateltavan muutostoiveisiin, joita toimittaja ei pitänyt perusteltuina.
Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisin käytäntein toimittajat tarkastuttavat haastateltavilla näiden lausumia ja mitä hyötyjä ja haittoja toimittajat katsovat lausumien tarkastuttamiseen liittyvän journalistisen työn näkökulmasta. Lisäksi työssä selvitettiin, ovatko toimittajat koskaan kokeneet joutuneensa luovuttamaan journalistista päätäntävaltaa tarkastuttaessaan haastateltavilla näiden lausumia.
Tietoperustan keskeisiin lähteisiin kuului taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen vuonna 2007 taloustoimittajille teettämä kysely, jossa lausumien tarkastaminen luokiteltiin yhdeksi keinoksi, jolla yritykset pyrkivät vaikuttamaan journalistiseen sisältöön. Toisena keskeisenä lähteenä toimi Jecaterina Mantsisen vuonna 2019 julkaistu pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin toimittajiin kohdistuvaa ulkoista vaikuttamista ja sen torjuntaa. Myös Anna-Maria Talvion vuonna 2014 julkaistu viestinnän pro gradu -tutkielma toimittajien itsesensuurista toimi yhtenä työn avainlähteenä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistona toimii kuuden toimittajan haastattelut. Toimittajat työskentelevät eri tiedotusvälineille. Haastateltavista viisi työskenteli valtakunnallisille tiedotusvälineille ja yksi kaupunkilehdelle. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmällä ja aineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti.
Opinnäytetyöhön haastatelluista toimittajista jokainen kertoi suostuvansa haastateltavien pyyntöön tarkastaa lausumansa. Tutkimushaastateltavat eivät kertoneet tinkineensä pyynnöistä myöskään kiireellisissä uutistilanteissa. Tutkimushaastateltavat näkivät lausumien tarkastuttamisessa lähinnä hyötyjä ja vain yksi tutkimushaastateltava katsoi, että lausumien tarkastuskäytäntöjä pitäisi Suomessa tiukentaa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lausumien tarkastuttamisessa piilee riski ulkoisesta vaikuttamisesta. Tutkimushaastateltavista kaksi kertoi kohdanneensa uransa aikana tilanteita, joissa juttuihin on tehty haastateltavan vaatimuksesta muutoksia, joille ei ollut journalistisia perusteita. Näille tutkimushaastateltavien esiin nostamille tilanteille yhteistä on se, että toimitusten ylemmissä portaissa oli myönnytty sellaisiin haastateltavan muutostoiveisiin, joita toimittaja ei pitänyt perusteltuina.