Pendelöinnin kehittymiseen vaikuttavat muutostekijät Kanta-Hämeessä
Helander, Juuso (2024)
Helander, Juuso
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119286
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin miten pendelöinnin voidaan olettaa kehittyvän tulevaisuudessa ja mitkä muutostekijät siihen vaikuttavat. Tällaisiksi muutostekijöiksi tunnistettiin väestörakenteen kehittyminen, koulutus, elinkeinorakenne, työpaikkaomavaraisuus ja asuntorakentaminen.
Pendelöinti on työnantajia ja työntekijöitä kohtaannuttava ilmiö, johon vaikuttavat yksilön valinnat, yhteiskunnan ja yhdyskunnan rakenteet. Pendelöintiin vaikuttaa hyvin paljon yksilön valinnat siitä, muuttaako hän työn perässä tai päätykö tekemään töitä kotipaikkakunnallaan. Toisin sanoen yksilön pendelöintikäyttäytymistä on vaikea ennakoida. Toisaalta laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna pendelöintiin ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja yhtäläisyyksiä on selvästi nähtävissä ja löydettävissä.
Pendelöinti on viimeisen vajaan 40 vuoden aikana kasvanut Kanta-Hämeessä ja sen kaikilla seuduilla koko maata nopeammin. Pendelöinnin määrän kasvu Kanta-Hämeessä ja sen seuduilla ei selity väestön määrän kasvulla, sillä pendelöivien suhteellinen määrä on kasvanut väestön suhteellisen määrän muutosta enemmän.
Helsingin seutukunta on Riihimäen seudun yleisin ja Hämeenlinnan seudun toisiksi yleisin pendelöintisuunta. Koko maakuntaa tarkasteltaessa Kanta-Hämeestä pendelöidään Helsingin seutukuntaan enemmän, kuin mihinkään muuhun yksittäiseen seutukuntaan maakunnan sisällä tai sen ulkopuolella.
Etenkin pendelöinti Kanta-Hämeestä Helsingin seutukuntaan on kasvanut eniten hallinto- ja tukipalvelutoimiala, asiantuntijatehtäviä sisältävällä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja informaation ja viestinnän toimialalla, jälkimmäisenä mainitun osalta kasvu on aivan viime vuosina ollut nopeampaa, kuin muilla toimialoilla. On mahdollista, että näillä toimialoilla työtä ollaan valmiita ottamaan aiempaa laajemmin vastaan toiselta paikkakunnalta etätyön lisääntymisen myötä, sillä näiden toimialojen työtehtävät todennäköisesti mahdollistavat etätyön tekemisen. Samaan aikaan kantahämäläisten pendelöinti Helsingin seutukuntaan on vähentynyt teollisuuden toimialalla, jolla etätyön tekeminen ei todennäköisesti ole samassa laajuudessa mahdollista.
Työn tilaajana toimii Hämeen liitto, jonka toiminnan tavoitteena on koota ja kehittää maakunnan yhteistä tahtotilaa. Tilaajan kannalta opinnäytetyön tuloksilla tavoitellaan ymmärrystä tarvittavista edunvalvonnan ja ennakoinnin toimista ja yhteistyötarpeista tulevaisuudessa, jotta pendelöintiä voidaan ilmiönä ymmärtää paremmin ja kohdistaa siihen vaikuttavia toimenpiteitä entistä paremmin.
Pendelöinti on työnantajia ja työntekijöitä kohtaannuttava ilmiö, johon vaikuttavat yksilön valinnat, yhteiskunnan ja yhdyskunnan rakenteet. Pendelöintiin vaikuttaa hyvin paljon yksilön valinnat siitä, muuttaako hän työn perässä tai päätykö tekemään töitä kotipaikkakunnallaan. Toisin sanoen yksilön pendelöintikäyttäytymistä on vaikea ennakoida. Toisaalta laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna pendelöintiin ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja yhtäläisyyksiä on selvästi nähtävissä ja löydettävissä.
Pendelöinti on viimeisen vajaan 40 vuoden aikana kasvanut Kanta-Hämeessä ja sen kaikilla seuduilla koko maata nopeammin. Pendelöinnin määrän kasvu Kanta-Hämeessä ja sen seuduilla ei selity väestön määrän kasvulla, sillä pendelöivien suhteellinen määrä on kasvanut väestön suhteellisen määrän muutosta enemmän.
Helsingin seutukunta on Riihimäen seudun yleisin ja Hämeenlinnan seudun toisiksi yleisin pendelöintisuunta. Koko maakuntaa tarkasteltaessa Kanta-Hämeestä pendelöidään Helsingin seutukuntaan enemmän, kuin mihinkään muuhun yksittäiseen seutukuntaan maakunnan sisällä tai sen ulkopuolella.
Etenkin pendelöinti Kanta-Hämeestä Helsingin seutukuntaan on kasvanut eniten hallinto- ja tukipalvelutoimiala, asiantuntijatehtäviä sisältävällä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja informaation ja viestinnän toimialalla, jälkimmäisenä mainitun osalta kasvu on aivan viime vuosina ollut nopeampaa, kuin muilla toimialoilla. On mahdollista, että näillä toimialoilla työtä ollaan valmiita ottamaan aiempaa laajemmin vastaan toiselta paikkakunnalta etätyön lisääntymisen myötä, sillä näiden toimialojen työtehtävät todennäköisesti mahdollistavat etätyön tekemisen. Samaan aikaan kantahämäläisten pendelöinti Helsingin seutukuntaan on vähentynyt teollisuuden toimialalla, jolla etätyön tekeminen ei todennäköisesti ole samassa laajuudessa mahdollista.
Työn tilaajana toimii Hämeen liitto, jonka toiminnan tavoitteena on koota ja kehittää maakunnan yhteistä tahtotilaa. Tilaajan kannalta opinnäytetyön tuloksilla tavoitellaan ymmärrystä tarvittavista edunvalvonnan ja ennakoinnin toimista ja yhteistyötarpeista tulevaisuudessa, jotta pendelöintiä voidaan ilmiönä ymmärtää paremmin ja kohdistaa siihen vaikuttavia toimenpiteitä entistä paremmin.