Maatalouslomittajien palkkakehitys ja agrologien työllistyminen maatalouslomitukseen
Saarinen, Hanna (2024)
Saarinen, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119393
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää lomittajien palkkakehitys vuosien 2018–2023 aikana. Lisäksi työssä tutkitaan agrologien työllistymistä maatalouslomitukseen. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Agrologien Liiton ja Maatalouslomittaja Ry kanssa. Tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, miltä lomittajana toimiminen tällä hetkellä näyttää agrologille taloudellisesta ja henkisestä näkökulmasta.
Opinnäytetyössä pohditaan Suomen taloustilanteen vaikutusta lomittajien palkkakehitykseen ajanjaksona, johon koronapandemia ja Ukrainan sota ovat tuoneet omat haasteensa. Lomittajien palkkakehitys on vuosien 2018–2022 osalta koottu Tilastokeskuksen tilastoiden avulla. Vuoden 2023 palkkatiedot on saatu Maatalouslomittajat Ry:ltä. Opinnäytetyössä käydään lävitse lyhyesti myös lomittajan työnkuva ja palkkakäytännöt. Opinnäytetyöhön liittyy kyselytutkimus, jonka avulla kerättiin agrologien näkemyksiä lomittajana toimimisesta. Kyselytutkimus on toteutettu Webropolin avulla.
Lomittajien palkat ovat jatkuvasti nousseet tarkastelujaksolla, vuoden 2019 notkahdusta lukuun ottamatta. Tutkimuksen perusteella Ukrainan sota ja korona eivät ole merkittävästi vaikuttaneet lomittajien palkkaukseen tarkastelujaksolla. Lomittajien työnkuva on myös pysynyt lähes muuttumattomana kriisien aikana. Lomittajan keskimääräinen kuukausipalkka tarkastelujaksolla on kokonaisansiona 2625 €. Tästä huolimatta lomittajia poistuu alalta. Syitä tähän ovat muun muassa pitkät työpäivät ja alhainen palkka.
Osa agrologeista tekee töitä lomittajina opintojensa aikana tai valmistumisensa jälkeen. Agrologien palkkatietoja lomittajina ei ollut saatavilla ja tutkimusta asiasta ei ole tehty. Lomittajina toimivien agrologien määrä on melko pieni ja heidän kokemuksiaan ei ole aiemmin tutkittu. Opinnäytetyössä onnistuttiin kyselyn avulla kartoittamaan agrologien kokemia haasteita lomittajana toimimisessa. Suurimpina haasteina koettiin koulusta saadun osaamisen riittämättömyys ja liian alhainen palkka.
Opinnäytetyö saavutti sille asetetut tavoitteet. Laajempaa tutkimusta lomittajana toimivien agrologien palkoista tarvitaan. Tulevaisuudessa on myös hyvä tutkia agrologien määrää lomituspalveluissa niin lomittajan roolissa, kuin muissakin rooleissa.
Opinnäytetyössä pohditaan Suomen taloustilanteen vaikutusta lomittajien palkkakehitykseen ajanjaksona, johon koronapandemia ja Ukrainan sota ovat tuoneet omat haasteensa. Lomittajien palkkakehitys on vuosien 2018–2022 osalta koottu Tilastokeskuksen tilastoiden avulla. Vuoden 2023 palkkatiedot on saatu Maatalouslomittajat Ry:ltä. Opinnäytetyössä käydään lävitse lyhyesti myös lomittajan työnkuva ja palkkakäytännöt. Opinnäytetyöhön liittyy kyselytutkimus, jonka avulla kerättiin agrologien näkemyksiä lomittajana toimimisesta. Kyselytutkimus on toteutettu Webropolin avulla.
Lomittajien palkat ovat jatkuvasti nousseet tarkastelujaksolla, vuoden 2019 notkahdusta lukuun ottamatta. Tutkimuksen perusteella Ukrainan sota ja korona eivät ole merkittävästi vaikuttaneet lomittajien palkkaukseen tarkastelujaksolla. Lomittajien työnkuva on myös pysynyt lähes muuttumattomana kriisien aikana. Lomittajan keskimääräinen kuukausipalkka tarkastelujaksolla on kokonaisansiona 2625 €. Tästä huolimatta lomittajia poistuu alalta. Syitä tähän ovat muun muassa pitkät työpäivät ja alhainen palkka.
Osa agrologeista tekee töitä lomittajina opintojensa aikana tai valmistumisensa jälkeen. Agrologien palkkatietoja lomittajina ei ollut saatavilla ja tutkimusta asiasta ei ole tehty. Lomittajina toimivien agrologien määrä on melko pieni ja heidän kokemuksiaan ei ole aiemmin tutkittu. Opinnäytetyössä onnistuttiin kyselyn avulla kartoittamaan agrologien kokemia haasteita lomittajana toimimisessa. Suurimpina haasteina koettiin koulusta saadun osaamisen riittämättömyys ja liian alhainen palkka.
Opinnäytetyö saavutti sille asetetut tavoitteet. Laajempaa tutkimusta lomittajana toimivien agrologien palkoista tarvitaan. Tulevaisuudessa on myös hyvä tutkia agrologien määrää lomituspalveluissa niin lomittajan roolissa, kuin muissakin rooleissa.