Högre YH-socionomens kompetens inom småbarnspedagogiken

Abstract

Studien berör högre YH-socionomens kompetens inom småbarnspedagogiken och hur den kunde utnyttjas. Ett större behov av socionomens specialkompetens för att möta småbarnspedagogikens krav har påvisats. Även ett behov av att stärka ledarskapsstrukturerna inom småbarnspedagogiken finns. Syftet var att ur ett högre YH-socionomperspektiv undersöka vilken roll socionomer kunde ha inom småbarnspedagogiken efter kompetensutveckling genom masterexamen. Den teoretiska delen utgår från kompetensbegreppet och dess koppling främst till arbetslivet. Organisationens behov av kompetens och kompetensorientering som utgångspunkt för att svara på arbetets faktiska krav på kompetens förklaras. Den kvalitativa studiens datainsamling genomfördes som två fokusgruppintervjuer och en enskild intervju. Datat analyserades och tolkades med innehållsanalys som metod. Enligt resultatet utgör socionomgrundstudierna med fokus på kunnande gällande inklusion, samhällsföreteelser och servicesystemet en fungerande bas oberoende roll inom småbarnspedagogiken. En högre YH-socionom kan ses som kapabel att fungera i ledarskaps- och sakkunniguppgifter på olika nivåer inom den småbarnspedagogiska organisationen. Speciellt utmärks högre YH-socionomens starka kundorientering, förmåga till utvecklingsarbete och kunnande i interprofessionellt samarbete. Högre YH-socionomen värnar om barnens och familjernas helhetsmässiga välbefinnande, men ser också en välmående arbetsgemenskap som viktig. Ledningens stöd ses som förutsättande i att driva utnyttjandet av högre YH-socionomens fördjupade kompetens. Därtill bör socionomens roll i sin nuvarande bemärkelse etableras. Ett mångprofessionellt ledarskap och nätverkande bland sakkunniga i olika konstellationer kunde medföra möjligheter för delad sakkunskap bland pedagogie magistrar och högre YH-socionomer och högre YH-socionomer och professionella inom olika barn- och familjetjänster. Ett föreståndarskap kräver politiska åtgärder, men behörighet för andra lednings- och sakkunniguppgifter definieras ej entydigt i lagstiftningen. Arbetsbilden för vice-föreståndare kunde ses över i syfte att involvera högre YH-socionomens kompetens för att bemöta olika behov inom småbarnspedagogiken. Socionomer behöver höras mer i frågor gällande deras kärnkunskap för att lyfta deras kompetens.

Tutkimus käsittelee ylemmän AMK-sosionomin osaamista varhaiskasvatuksessa ja sen hyödyntämistä. On osoitettu, että sosionomin erityisosaamisen tarve varhaiskasvatuksen vaatimuksiin nähden on kasvanut. Myös varhaiskasvatuksen johtamisrakenteita on vahvistettava. Tavoitteena oli tutkia ylemmän AMK-sosionomin näkökulmasta, mikä rooli sosionomeilla voisi olla varhaiskasvatuksessa maisterintutkinnon kautta suoritetun osaamisen kehittämisen jälkeen. Teoreettinen osa perustuu osaamisen käsitteeseen ja sen yhteyteen ensisijaisesti työelämään. Organisaation osaamisen tarve ja osaamissuuntautuneisuus lähtökohtana vastaamaan työn todellisiin osaamisvaatimuksiin tarkennetaan. Kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kahtena fokusryhmähaastatteluna ja yhtenä henkilöhaastatteluna. Aineiston analysointi- ja tulkintamenetelmänä käytettiin sisältöanalyysia. Tulosten mukaan inkluusioon, yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja palvelujärjestelmäosaamiseen keskittyvät sosionomin perusopinnot muodostavat toimivan perustan roolista riippumatta varhaiskasvatuksessa. Ylempi AMK- sosionomi voidaan nähdä toimivan varhaiskasvatuksen organisaation eri tasoilla johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Erityisesti korostuvat ylemmän AMK-sosionomin vahva asiakaslähtöisyys, kehitystyökyky ja ammattien väliseen yhteistyöhön liittyvä osaaminen. Ylempi AMK- sosionomi huolehtii lasten ja perheiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mutta näkee myös hyvinvoivan työyhteisön tärkeänä. Johdon tuki nähdään edellytyksenä ylemmän AMK-sosionomin syvällisen osaamisen hyödyntämiselle. Lisäksi sosionomin rooli sen nykyisessä merkityksessä tulisi vahvistaa. Moniammatillinen johtajuus ja verkostoituminen eri kokoonpanoissa asiantuntijoiden kesken voisi tuoda mahdollisuuksia jaettuun osaamiseen pedagogiikan maisterien ja ylemmän AMK-sosionomien sekä ylemmän AMK-sosionomien ja erilaisten lapsi- ja perhepalvelujen ammattilaisten kesken. Päiväkodin johtajan tehtävät edellyttävät poliittisia toimenpiteitä, mutta pätevyyttä muihin johtamis- ja asiantuntijatehtäviin ei ole selkeästi määritelty lainsäädännössä. Varajohtajien toimenkuvaa voitaisiin uudistaa sisällyttäen ylemmän AMK-sosionomin osaamista, jotta varhaiskasvatuksen erilaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata. Sosionomeja on kuultava enemmän heidän ydinosaamistaan koskevissa kysymyksissä nostaakseen esille heidän osaamistansa.