Mallipohjaisen ratasuunnittelun laadun kehittäminen
Lindén, Veikka (2024)
Lindén, Veikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119347
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin infrasuunnittelun ongelmakohtia sekä mallipohjaisen toiminnan toteutumista tänä päivänä. Työssä esitellään ratahankkeen suunnittelun isoimpia ongelmakohtia sekä pohditaan ratkaisuvaihtoehtoja ja jatkotoimenpiteitä näille ongelmille. Tutkimus on rajattu käsittelemään pelkkiä rataprojekteja, minkä vuoksi haastatellut henkilöt olivat ratapuolella työskenteleviä suunnittelijoita sekä projektipäällikkö.
Työssä esitellään mallipohjaisen infrasuunnittelun ohjeistukset ja vaatimukset sekä suunnitteluprojektin tiedonhallinta ja -siirto. Tutkimusmenetelminä tutkimuksessa toimivat haastattelut sekä aineistotutkimus. Haastattelut analysoitiin saaden tulokseksi, että tiedonkulussa on suurimpia puutteita. Aineistotutkimuksessa suoritettiin tekninen tarkastus rakentamissuunnittelun malliaineistolle. Opinnäytetyön tilaajana toimi Sweco Finland Oy.
Tutkimuksen tulokset osoittivat samankaltaisuuksia kommunikaation, ohjeistusten, osaamisen, yhteensovituksen sekä resursoinnin puutteissa. Myös suunnitelma-aineiston laadussa huomattiin ongelmia. Merkittävimmiksi ongelmakohdiksi nousivat tiedonhallinta sekä tiedonkulun ongelmat. Näiden lisäksi aineiston tarkastustoiminnasta löydettiin kehityskohteita. Ongelmiin ja kehityskohteisiin löydettiin jo haastatteluiden aikana ratkaisuehdotuksia, joita olivat muun muassa tekoälyn käytön lisääminen sekä paremmat ohjeistukset työskentelyyn. Aineistotutkimuksen perusteella suurimpana ongelmakohtana oli mallien taiteviivaosuuksien pituuksille asetetut rajat, ja niissä pysyminen.
Tuloksista nähtiin, että ongelmat ovat yleisiä, ja näille ongelmille löydettäisiin ratkaisuja paremmista ohjeistuksista ja kommunikaatiosta. Kehitystoimenpiteitä ongelmille löytyi jo olemassa olevien ohjeistuksien paremmasta löydettävyydestä sekä yhteisten mallipiirustusten käyttöönotosta.
Työssä esitellään mallipohjaisen infrasuunnittelun ohjeistukset ja vaatimukset sekä suunnitteluprojektin tiedonhallinta ja -siirto. Tutkimusmenetelminä tutkimuksessa toimivat haastattelut sekä aineistotutkimus. Haastattelut analysoitiin saaden tulokseksi, että tiedonkulussa on suurimpia puutteita. Aineistotutkimuksessa suoritettiin tekninen tarkastus rakentamissuunnittelun malliaineistolle. Opinnäytetyön tilaajana toimi Sweco Finland Oy.
Tutkimuksen tulokset osoittivat samankaltaisuuksia kommunikaation, ohjeistusten, osaamisen, yhteensovituksen sekä resursoinnin puutteissa. Myös suunnitelma-aineiston laadussa huomattiin ongelmia. Merkittävimmiksi ongelmakohdiksi nousivat tiedonhallinta sekä tiedonkulun ongelmat. Näiden lisäksi aineiston tarkastustoiminnasta löydettiin kehityskohteita. Ongelmiin ja kehityskohteisiin löydettiin jo haastatteluiden aikana ratkaisuehdotuksia, joita olivat muun muassa tekoälyn käytön lisääminen sekä paremmat ohjeistukset työskentelyyn. Aineistotutkimuksen perusteella suurimpana ongelmakohtana oli mallien taiteviivaosuuksien pituuksille asetetut rajat, ja niissä pysyminen.
Tuloksista nähtiin, että ongelmat ovat yleisiä, ja näille ongelmille löydettäisiin ratkaisuja paremmista ohjeistuksista ja kommunikaatiosta. Kehitystoimenpiteitä ongelmille löytyi jo olemassa olevien ohjeistuksien paremmasta löydettävyydestä sekä yhteisten mallipiirustusten käyttöönotosta.