Haasteellinen muutosjohtaminen : sosiaali- ja terveydenhuollon reformi kuntoutuspalveluiden esihenkilöiden kokemana ja näkemyksiä tulevasta

Abstract

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon suurin uudistus on vielä kesken, ja täydellinen kulttuurin muutos odottaa tulevaisuudessa. Tutkimus keskittyi selvittämään kuntoutuspalvelujen esihenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä tapahtuneista muutoksista sekä tulevasta muutoksesta sote-alalla. Tutkimuksen perusteella esihenkilöillä on keskeinen rooli vastata tuleviin muutoksiin, ja johtamiskoulutuksella on merkittävä vaikutus valmistautumisessa muutoksiin. Tulokset osoittavat, että muutosjohtamisen on oltava jatkuvaa ja että hyvinvointialueiden sote-palveluiden täydellistä valmiiksi tulemista ei välttämättä koskaan tapahdu. Tutkimuksen luotettavuutta tuki kattava aineisto ja suorat lainaukset haastatteluista, vaikka tutkijan kollegiaalisuus ja osallisuus muutoksen vaiheissa saattavat heikentää luotettavuutta. Teemahaastattelujen perusteella tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa muutosjohtamisen teorioihin ja ilmiöihin sote-alalla.

Tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä muutoksen eri käsitteitä sekä perinteisiä ja uudempia muutosten johtamisen ilmiöitä, jota edusti digitaalisen transformaation johtaminen. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla parihaastatteluina sekä analysointi suoritettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tutkimus osoitti, kuinka perinteiset muutoksen johtamisen mallit olivat vahvasti esillä valmistelu- ja toteutusvaiheissa. Esihenkilöt kiinnittivät enemmän huomiota johtamiskäytänteisiin tai niiden uudistamisen tarpeeseen kuin muutosprosessien sujuvuuteen. Esihenkilöiden näkemysten mukaan muutoksen johtamisen onnistumiseen vaikuttavat henkilöstön osallistaminen, konkreettinen oikea-aikainen viestintä, suunnitelmallisuus ja aikatauluttaminen, konkreettinen visio, johdon tuki, riittävät ajankäytön resurssit ja avoin kommunikaatio.

Tutkimus korosti muutoksen johtamisen uudistamisen välttämättömyyttä tietoyhteiskunnan tarpeisiin ja tarvetta uudenlaisille johtamismalleille. Perinteiset mallit, kuten Kotterin kahdeksanportainen malli, eivät täysin vastaa 2020-luvun haasteisiin. Tutkimus painotti, että strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi muutoksen johtamisen uudistuminen vaatii erityistä huomiota johtamisessa.