Nenämahaletkun laittaminen aikuiselle. Ohjevideo Duodecimin Hoitotyön tietokantaan.
Malinen, Eveliina (2024)
Malinen, Eveliina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119353
Tiivistelmä
Nenämahaletkun laittaminen on yksi hoitotyön toiminnoista, joka kuuluu sairaanhoitajan hoitotyön kliinisen perusosaamisen taitoihin. Nenämahaletkua käytetään ravitsemuksen, nesteiden ja lääkkeiden antoon suoraan mahalaukkuun sekä mahalaukun tyhjentämiseen tai mahalaukun ja suoliston tyhjänä pitämiseen.
Sairaanhoitajien osaaminen nenämahaletkujen laitossa on vaihtelevaa. Väärin laitetut nenämahaletkut johtavat vakaviin komplikaatioihin, jopa kuolemiin. Väärin laitetut nenämahaletkut jäävät huomaamatta, kun käytössä ovat epäluotettavat ja vanhanaikaiset varmistusmenetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli selvittää, kuinka nenämahaletku laitetaan turvallisesti ja oikein aikuispotilaalle sekä millä tavoin nenämahaletkun sijainti varmistetaan luotettavasti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjevideo nenämahaletkun laitosta Duodecimin Hoitotyön tietokantaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa parantaakseen opiskelijoiden ja
ammattilaisten kliinistä osaamista nenämahaletkun laitossa ja edistää yhtenevää tapaa toimia nenämahaletkun laitossa. Ohjevideon tavoitteena oli tukea Duodecimin tietokannasta löytyvää kirjallista ohjetta.
Tiedonhaku toteutettiin sosiaali- ja terveystieteenalan tietokannoista Cinahl Ultimate, PubMed, JBI Complete ja ProQuest databases. Mukaan valikoitui seitsemän artikkelia vastaten tutkimuskysymyksiin. Tutkimustuloksista ilmeni, että nenämahaletkun laiton turvallisuutta ja oikein laittoa voitaisiin parantaa hyödyntämällä teknologiaa, kiinnittämällä huomiota sairaanhoitajien osaamiseen, käyttämällä erilaisia potilaan
oloa helpottavia keinoja ja kehittämällä vanhanaikaisia tapoja turvallisemmaksi. Tulokset toivat esiin, kuinka röntgenkuvaus, pH-arvon mittaus, kuuntelumenetelmä ja kapnometri soveltuvat käytettäväksi varmistusmenetelmänä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että teknologian hyödyntämisellä voi olla suuri vaikutus potilasturvallisuuden edistämiseen. Nenämahaletkun laittaminen sisältää vaiheita, joita kehittämällä toimenpiteestä saa potilaan kannalta miellyttävämmän ja turvallisemman kokemuksen. Koulutuksilla ja osaamisen varmistus menetelmillä varmistetaan yhtäpitävät näyttöön perustuvat toimintatavat. Lisäksi pH-mittaus osoittautui
varmistusmenetelmistä parhaimmaksi sen hyötyjen, luotettavuuden ja turvallisuuden vuoksi. Vanhanaikainen kuuntelumenetelmä ilmeni epäluotettavaksi ja vaaralliseksi ainoana varmistusmenetelmänä.
Sairaanhoitajien osaaminen nenämahaletkujen laitossa on vaihtelevaa. Väärin laitetut nenämahaletkut johtavat vakaviin komplikaatioihin, jopa kuolemiin. Väärin laitetut nenämahaletkut jäävät huomaamatta, kun käytössä ovat epäluotettavat ja vanhanaikaiset varmistusmenetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli selvittää, kuinka nenämahaletku laitetaan turvallisesti ja oikein aikuispotilaalle sekä millä tavoin nenämahaletkun sijainti varmistetaan luotettavasti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjevideo nenämahaletkun laitosta Duodecimin Hoitotyön tietokantaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa parantaakseen opiskelijoiden ja
ammattilaisten kliinistä osaamista nenämahaletkun laitossa ja edistää yhtenevää tapaa toimia nenämahaletkun laitossa. Ohjevideon tavoitteena oli tukea Duodecimin tietokannasta löytyvää kirjallista ohjetta.
Tiedonhaku toteutettiin sosiaali- ja terveystieteenalan tietokannoista Cinahl Ultimate, PubMed, JBI Complete ja ProQuest databases. Mukaan valikoitui seitsemän artikkelia vastaten tutkimuskysymyksiin. Tutkimustuloksista ilmeni, että nenämahaletkun laiton turvallisuutta ja oikein laittoa voitaisiin parantaa hyödyntämällä teknologiaa, kiinnittämällä huomiota sairaanhoitajien osaamiseen, käyttämällä erilaisia potilaan
oloa helpottavia keinoja ja kehittämällä vanhanaikaisia tapoja turvallisemmaksi. Tulokset toivat esiin, kuinka röntgenkuvaus, pH-arvon mittaus, kuuntelumenetelmä ja kapnometri soveltuvat käytettäväksi varmistusmenetelmänä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että teknologian hyödyntämisellä voi olla suuri vaikutus potilasturvallisuuden edistämiseen. Nenämahaletkun laittaminen sisältää vaiheita, joita kehittämällä toimenpiteestä saa potilaan kannalta miellyttävämmän ja turvallisemman kokemuksen. Koulutuksilla ja osaamisen varmistus menetelmillä varmistetaan yhtäpitävät näyttöön perustuvat toimintatavat. Lisäksi pH-mittaus osoittautui
varmistusmenetelmistä parhaimmaksi sen hyötyjen, luotettavuuden ja turvallisuuden vuoksi. Vanhanaikainen kuuntelumenetelmä ilmeni epäluotettavaksi ja vaaralliseksi ainoana varmistusmenetelmänä.