Verkko-opetuksen kehittäminen röntgenhoitajien perehdytyksessä ja osaamisen ylläpitämisessä yksityisessä terveydenhuollon organisaatiossa

Abstract

Röntgenhoitajat ovat magneettikuvantamisen asiantuntijoita, joiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita kuvantamispalveluita ja huolehtia magneettikuvantamisen osastolla tapahtuvan toiminnan turvallisuudesta. Terveydenhoitoalalla on pula osaavista röntgenhoitajista, joten perehdytykseen ja osaamisen ylläpitämiseen on perusteltua keksiä innovatiivisia keinoja. Röntgenhoitajat ovat tottuneita digitaalisten työkalujen käyttäjiä, joten perehdytystä ja koulutusta voidaan parhaan tuloksen saamiseksi toteuttaa myös verkko-opetuksena. Aikaisemman tutkimuksen mukaan hoitoalalla on positiiviset mielikuvat verkko-opetuksesta ja etenkin aloitteleville röntgenhoitajille verkkopohjaisesta koulutuksesta on hyötyä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation magneettikuvantamisen verkkokurssin ensimmäiselle osiolle osallistuneiden röntgenhoitajien oppimistarpeet ja tavoitteet perehdytyksessä käytettävästä verkkokurssista ja miten kurssi vastasi heidän tavoitteisiinsa. Tarkoituksena oli myös selvittää, oliko röntgenhoitajien työkokemus magneettikuvantamisesta yhteydessä oppimistarpeisiin ja tavoitteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää magneettikuvantamisen verkkokurssia perehtymisen ja osaamisen ylläpitämisen helpottamiseksi. Opinnäytetyön tutkimusasetelmana toimi paneeliasetelma, jossa suoritettiin kaksi mittauskertaa, ennen ja jälkeen magneettikuvantamisen verkkokurssin ensimmäiselle osiolle osallistumista. Mittaus suoritettiin kahden strukturoituja Likert-asteikollisia kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla. Vastaukset kerättiin nimettömänä kurssille osallistumisen yhteydessä. Aineisto kerättiin ja analysoitiin sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista tutkimustapaa käyttäen.

Vastaajia ensimmäisellä kyselylomakkeella oli 56 röntgenhoitajaa ja toisella lomakkeella 15 röntgenhoitajaa. Vastaajina oli pääosin kokeneita röntgenhoitajia, joilla oli vaihtelevasti kokemusta magneettikuvantamisesta. Pääasialliset oppimistarpeet röntgenhoitajilla olivat kuvausparametrien muuttaminen ja niihin liittyvät käsitteet ja lyhenteet. Eniten oppimistarpeita oli alle vuoden magneettikuvantamisen osastolla työskennelleillä röntgenhoitajilla. Suurin osa röntgenhoitajista vastasi saaneensa hyvin tietoa magneettikuvantamisen verkkokurssin ensimmäisestä osiosta. Opinnäytetyön tulosten pohjalta magneettikuvantamisen verkkokurssia voidaan kehittää kohdeorganisaatiossa. Jatkotutkimuksena olisi mahdollista selvittää kokemuksia magneettikuvantamisen verkkokurssin kokonaisuudesta pidemmällä seurantajaksolla.