Mentorointiin pohjautuvan perehdytysmallin kehittäminen
Vattulainen, Hanna-Mari (2024)
Vattulainen, Hanna-Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320271
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toimeksiantajaorganisaation perehdytyskäytäntöjen kehittäminen mentorointiin pohjautuvaksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua perehdyttämiseen ja mentorointiin kirjallisuuden kautta sekä kartoittaa toimeksiantajaorganisaation nykyisiä perehdytyskäytäntöjä ja työntekijöiden toiveita perehdytykselle. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona yhdelle Tampereen ammattikorkeakoulun palveluyksiköistä.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja tutkimusosasta. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin avoimena kyselytutkimuksena, joka oli suunnattu toimeksiantajaorganisaatiossa vuosina 2023–2024 aloittaneille työntekijöille. Kyselyllä kartoitettiin nykyisen perehdytysprosessin hyviä puolia ja kehityskohtia sekä työntekijöiden ajatuksia perehdytysmentoroinnista. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, joka toteutettiin teemoitteluna.
Tutkimustulosten kautta perehdytysprosessista löydettiin useita kehityskohtia liittyen perehdytyksen suunnitelmallisuuteen, sisältöön, käytäntöihin ja materiaaleihin. Nykyisen perehdytysprosessin hyvät puolet liittyivät tavallisimmin hyvään ilmapiiriin ja tiimin tukeen. Tutkimustulosten mukaan mentoroinnin käyttämiseen perehdytyksen tukena suhtauduttiin positiivisesti, ja vastaajien ajatukset hyvästä mentoroinnista olivat samansuuntaisia teoriatiedon kanssa.
Konkreettisena tuotoksena toimeksiantajalle luotiin perehdytysmalli, jonka kehittämisessä hyödynnettiin sekä teoriatietoa että kyselytutkimuksen tuloksia. Perehdytysmallin avulla organisaation uusille sekä uusiin työtehtäviin siirtyville työntekijöille pyrittiin mahdollistamaan käytännöiltään aiempaa yhtenäisempi perehdytysprosessi ja -kokemus. Opinnäytetyön lopussa esitellään jatkotutkimuskohteita, joiden avulla perehdytysprosessia ja -käytäntöjä voidaan edelleen kehittää.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja tutkimusosasta. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin avoimena kyselytutkimuksena, joka oli suunnattu toimeksiantajaorganisaatiossa vuosina 2023–2024 aloittaneille työntekijöille. Kyselyllä kartoitettiin nykyisen perehdytysprosessin hyviä puolia ja kehityskohtia sekä työntekijöiden ajatuksia perehdytysmentoroinnista. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, joka toteutettiin teemoitteluna.
Tutkimustulosten kautta perehdytysprosessista löydettiin useita kehityskohtia liittyen perehdytyksen suunnitelmallisuuteen, sisältöön, käytäntöihin ja materiaaleihin. Nykyisen perehdytysprosessin hyvät puolet liittyivät tavallisimmin hyvään ilmapiiriin ja tiimin tukeen. Tutkimustulosten mukaan mentoroinnin käyttämiseen perehdytyksen tukena suhtauduttiin positiivisesti, ja vastaajien ajatukset hyvästä mentoroinnista olivat samansuuntaisia teoriatiedon kanssa.
Konkreettisena tuotoksena toimeksiantajalle luotiin perehdytysmalli, jonka kehittämisessä hyödynnettiin sekä teoriatietoa että kyselytutkimuksen tuloksia. Perehdytysmallin avulla organisaation uusille sekä uusiin työtehtäviin siirtyville työntekijöille pyrittiin mahdollistamaan käytännöiltään aiempaa yhtenäisempi perehdytysprosessi ja -kokemus. Opinnäytetyön lopussa esitellään jatkotutkimuskohteita, joiden avulla perehdytysprosessia ja -käytäntöjä voidaan edelleen kehittää.