Ilmastonmuutoksen vaikutus puulajivalintoihin
Lankinen, Janne (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320296
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ilmastonmuutoksen vaikutus kotimaisiin puulajeihin sekä miettiä, mitkä uudet puulajit sopisivat metsätalouden käyttöön. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, ja työssä yhdistetään tutkimuksia ja dataa eri lähteistä työn tarkoitusta varten. Työllä ei ollut tilaajaa.
Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmasto tulee Suomessa lämpenemään. Tämä aiheuttaa muutoksia ympäristöömme, ja siihen on sopeuduttava. Metsätaloudessa ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan niin negatiivisessa kuin positiivisessakin mielessä eri puulajeihin. Kotimaisten puulajien valtasuhteet tulevat muuttumaan, ja uudet puulajit alkavat menestyä Suomessa luontaisesti.
Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvukausi pitenee ja ilmaston lämpeneminen kiihdyttää orgaanisen aineen hajoamista. Näillä on positiiviset seuraukset puiden kasvuun. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin myös maaperän pintakerroksen kuivumista. Tästä kärsivät monet pintajuurelliset puulajit, joista merkittävämpänä kuusi. Myös roudan väheneminen tulee olemaan ongelma, koska tuulituhot lisääntyvät sen myötä. Lämpeneminen ja kuivuminen nostavat myös metsäpaloriskiä.
Bioottiset tuhot ja varsinkin tuhohyönteiset lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Varsinkin kirjanpainajan aiheuttamat tuhot lisääntyvät, ja niistä eniten tulee kärsimään kuusi. Myös uudet tuhohyönteiset pystyvät levittäytymään Suomeen leudompien talvien myötä. Muun muassa havununna, joka on Euroopassa pelätty tuhohyönteinen, saattaa levittäytyä Suomeen. Myös juurikääpä tulee olemaan entistä suurempi ongelma tulevaisuudessa.
Metsänjalostus ja ulkomaisten puulajien käyttöönotto metsätaloudessa ovat parhaita keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Nykyisten puulajien jalostaminen kestävämmiksi kasvavia tuhoja ja muuttuvaa ilmastoa vastaan on asia, johon täytyy panostaa. Metsänjalostus on myös aikaa vievää työtä, joten tuloksia täytyy odotella vuosikymmeniä.
Ilmastonmuutosta on mahdotonta ennustaa, mutta siihen täytyy yrittää sopeutua kokeilemalla uusia puulajeja ja jalostamalla nykyisiä. Sekametsät ovat paras keino estää massiivisia, yhteen puulajiin kohdistuvia tuhoja. Uusista puulajeista metsätalouden käyttöön sopisivat tammi, hybridihaapa ja douglaskuusi. Ne kestävät lisääntyviä tai uusia tuhoja paremmin kuin jotkut kotimaiset puulajit. Hybridihaapa päihittää myös kasvun puolesta kotimaiset puulajit.
Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmasto tulee Suomessa lämpenemään. Tämä aiheuttaa muutoksia ympäristöömme, ja siihen on sopeuduttava. Metsätaloudessa ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan niin negatiivisessa kuin positiivisessakin mielessä eri puulajeihin. Kotimaisten puulajien valtasuhteet tulevat muuttumaan, ja uudet puulajit alkavat menestyä Suomessa luontaisesti.
Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvukausi pitenee ja ilmaston lämpeneminen kiihdyttää orgaanisen aineen hajoamista. Näillä on positiiviset seuraukset puiden kasvuun. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin myös maaperän pintakerroksen kuivumista. Tästä kärsivät monet pintajuurelliset puulajit, joista merkittävämpänä kuusi. Myös roudan väheneminen tulee olemaan ongelma, koska tuulituhot lisääntyvät sen myötä. Lämpeneminen ja kuivuminen nostavat myös metsäpaloriskiä.
Bioottiset tuhot ja varsinkin tuhohyönteiset lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Varsinkin kirjanpainajan aiheuttamat tuhot lisääntyvät, ja niistä eniten tulee kärsimään kuusi. Myös uudet tuhohyönteiset pystyvät levittäytymään Suomeen leudompien talvien myötä. Muun muassa havununna, joka on Euroopassa pelätty tuhohyönteinen, saattaa levittäytyä Suomeen. Myös juurikääpä tulee olemaan entistä suurempi ongelma tulevaisuudessa.
Metsänjalostus ja ulkomaisten puulajien käyttöönotto metsätaloudessa ovat parhaita keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Nykyisten puulajien jalostaminen kestävämmiksi kasvavia tuhoja ja muuttuvaa ilmastoa vastaan on asia, johon täytyy panostaa. Metsänjalostus on myös aikaa vievää työtä, joten tuloksia täytyy odotella vuosikymmeniä.
Ilmastonmuutosta on mahdotonta ennustaa, mutta siihen täytyy yrittää sopeutua kokeilemalla uusia puulajeja ja jalostamalla nykyisiä. Sekametsät ovat paras keino estää massiivisia, yhteen puulajiin kohdistuvia tuhoja. Uusista puulajeista metsätalouden käyttöön sopisivat tammi, hybridihaapa ja douglaskuusi. Ne kestävät lisääntyviä tai uusia tuhoja paremmin kuin jotkut kotimaiset puulajit. Hybridihaapa päihittää myös kasvun puolesta kotimaiset puulajit.