Moninaisuus suomalaisessa varhaiskasvatuksessa

Abstract

Suomalaisen varhaiskasvatuksen asiakkaiksi on viime vuosien aikana tullut paljon perheitä eri kulttuureista, kielistä, katsomuksista ja uskonnoista ja tämä tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on pääasiassa kokenut perheet haasteena, ja osa on jättänyt esimerkiksi katsomuskasvatuksen kokonaan pois varhaiskasvatuksen sisällöistä, vaikka varhaiskasvatuksen perusteet- asiakirja velvoittaa katsomuskasvatuksen järjestämiseen.

Opinnäytetyön tehtävänä oli koota yhteen tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksessa tulisi kohdata näitä valtaväestöön kuulumattomia perheitä arvokkaasti ja kunnioittavasti tutustuttaen heitä suomalaiseen kulttuuriperintöön samalla säilyttäen asiakkaiden kosketuksen heidän omaan kulttuuriinsa, kieleensä ja katsomukseensa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli rohkaista varhaiskasvatuksen henkilöstöä tutustumaan eri kulttuureihin ja katsomuksiin positiivisesti ja antaa heille konkreettisia työnvälineitä, joilla helpottaa lasten ja perheiden sopeutumista suomalaisen varhaiskasvatuksen arkeen. Työn tavoitteena oli myös muistuttaa työntekijöitä siitä, että kaikkia asiakasperheitä tulee kohdella tasa-arvoisesti taustasta, ihonväristä, kielestä, kulttuurista, katsomuksesta tai uskonnosta riippumatta.

Opinnäytetyön toteuttamisen menetelmänä käytettiin suppeaa systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aihetta on Suomessa tutkittu vain vähän ja mahdollisimman uutta tutkimusta oli vielä vähemmän, joten lähdemateriaalien määräkin jäi suppeaksi.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä korostetaan pedagogiikkaan painottuvaa varhaiskasvatusta, jota ohjaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet-asiakirja velvoittavana. Varhaiskasvatus on yhdenvertaista ja tasa-arvoista yleissivistävää palvelua, joka kuuluu yhtenä tärkeänä osana suomalaiseen koulutuspolkuun. Varhaiskasvatuksen moninaisuus nähtiin rikkautena ja lapsia opettavana ja sivistävänä ominaisuutena. Erityisesti kuitenkin katsomuskasvatus nähtiin haastavana osa-alueena, koska katsomukset ja uskonnot ovat suomalaisessa kulttuurissa olleet perheiden yksityisasioita. Työntekijöiden olisi kuitenkin syytä tutustua ainakin niihin kulttuureihin, kieliin, katsomuksiin ja uskontoihin, joita omassa ryhmässä on läsnä.

In recent years, Finnish early childhood education has attracted many families from different cultures, languages, religions and ethics, and this will continue to increase in the future. Early childhood education staff have mainly experienced families as a challenge, and some have, for example, completely excluded worldview education from the content of early childhood education, even though the Early Childhood Education and Care Fundamentals document requires worldview education to be provided.

The task of the thesis was to gather information on how early childhood education should treat these non-mainstream families with dignity and respect, introducing them to the Finnish cultural heritage while keeping the clients in touch with their own culture, language and beliefs.

The aim of the thesis was to encourage early childhood education staff to get to know different cultures and views in a positive way and to give them concrete tools to help children and families adapt to the Finnish early childhood education system. The work also aimed to remind staff that all client families should be treated equally, regardless of their background, colour, language, culture, religion or worldview.

The method used to carry out the thesis was a limited systematic literature review. The topic has been studied only a little in Finland and there was even less research that was as recent as possible, so the amount of source material was limited.

The conclusion of the thesis is to emphasise the importance of pedagogy-oriented early childhood education, which is guided by the Early Childhood Curriculum as a mandatory document. Early childhood education and care is an equal and egalitarian service of general education, which is an important part of the Finnish educational path. The diversity of early childhood education and care was seen as a richness and as an educational and cultural asset for children. However, worldview education in particular was seen as a challenging area, because in Finnish culture, religions and beliefs have been a private matter for families. However, workers should familiarise themselves at least with the cultures, languages, worldviews and religions present in their own group.