Lähihoitajien kokemuksia psyykkisesti haasteellisen asukkaan kohtaamisesta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata lähihoitajien kokemuksia psyykkisesti haasteellisen asukkaan kohtaamisesta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tavoitteena oli lisätä tietoa apukeinoista, miten kohdata psyykkisesti haasteellinen asukas päivittäisessä hoitotyössä. Opinnäytetyöni oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Sitä varten haastateltiin kuutta (n=6) ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajaa Soiten alueella huhtikuussa 2024. Opinnäytetyössä haastateltiin vain lähihoitajia yksilön anonymiteetin vuoksi, koska ympärivuorokautisessa palveluasumisessa suurin osa hoitohenkilökunnasta on lähihoitajia ja sairaanhoitajia vain muutama. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyöni tulokset osoittivat, että psyykkisesti haasteellisten asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa ollessa esiintyi monenlaista nimittelyä. Hoitajien kertomana hoitotilanteiden haasteet etenkin perushoitoa tehdessä vaikuttivat myös vuorovaikutukseen liittyvään nimittelyyn. Lähihoitajat kokivat voimavarojen hupenemista ja työkuormitusta. Henkisen kuormituksen koettiin olevan suuri työssäjaksamiseen vaikuttava tekijä. Psyykkinen kuormitus helpottui jakamalla töitä työkavereiden kesken. Asukkaan tunteminen ja tukeminen sekä lääkehoidon osaaminen olivat lähihoitajien keinoja kohdata psyykkisesti haasteellinen asukas.

Johtopäätöksinä voidaan todeta psyykkisesti haasteellisten asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa ollessa esiintyvän monenlaista nimittelyä, jota tapahtuu etenkin hoitotilanteiden yhteydessä. Lähihoitajien keinoja kohdata psyykkisesti haasteellinen asukas on asukkaan tunteminen ja tukeminen sekä lääkehoidon osaaminen. Psyykkisesti kuormittavat tilanteet vaikuttavat henkisesti lähihoitajien työssäjaksamiseen.

Opinnäytetyöni tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien päivittäisessä hoitotyössä työskennellessä psyykkisesti haasteellisten asukkaiden kanssa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tuloksista voi olla myös apua pohdittaessa hoitajien henkistä kuormittavuutta ja jaksamista töissä sekä yhteistyön sujuvuutta hoitajien ja psyykkisesti haasteellisten muistisairaiden välillä.

The purpose of my thesis was to describe practical nurse’s experiences on encountering psychological-ly challenged residents in service housing with 24-hour assistance. Aim of my thesis was to increase information about aids that can be used in daily nursing care. Method of the thesis was qualitative. The collection of research material was carried out with a semi-structured thematic interview. For that purpose, six (n=6) nurses from service housing in Soite area were interviewed in April 2024. Due to the need to preserve the anonymity of the individuals, only the practical nurses were interviewed be-cause in a 24-hour service housing, most of the nursing staff are practical nurses and only a few nurses. The material was analysed by using inductive content analysis.

The results of my thesis showed that when interacting with psychologically challenged residents, there were many kinds of name-calling. As told by the practical nurses, the challenges of nursing care, especially when doing basic care, also affected the name-calling related to interaction. Practical nurses ex-perienced diminishing of strength and an increase of perceived workload. Mental load was perceived to be a major factor in coping at work. The psychological load was eased by sharing workload be-tween colleagues. Knowing and supporting the resident and expertise of medication were ways for the practical nurses to encounter psychologically challenged residents.

In conclusion, there are many types of name-calling that occur when interacting with psychologically challenged residents, especially in the context of nursing care. The ways for practical nurses to face psychologically challenging resident is to know and support the resident and also ensure expertise in medication. Psychologically burdening situations mentally affect practical nurses and their coping at work.

The results of my thesis can be used in the day-to-day nursing care of nurses working with psychologically challenging residents in service housing with 24-hour assistance. The results of my thesis can also be utilized when considering the mental load and coping of nurses at workplace, as well as the fluency of cooperation between nurses and psychologically challenging people with memory disorders.