Hoitohenkilökunnan kokemuksia työyhteisön kehittämisprosessista lastenosastoilla Sairaala Novassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Sairaala Novan lastenosastoilla toteutetun työyhteisön kehittämisprosessin myötä sovittujen käytäntöjen ja toimintatapojen jalkautumista työyhteisön päivittäiseen toimintaan. Työyhteisön kehittämisprosessissa oli sovittu yhteisesti toimintatapoja viiden tärkeäksi koetun osa-alueen puitteissa. Osa-alueet olivat työyhteisön vuorovaikutus- ja palautekäytännöt, työkäyttäytyminen, perehdytys ja perustehtävän hallinta. Tavoitteena oli selvittää mitkä kehittämisalueista kaipaavat edelleen kehittämistä tai erityistä huomiota työyhteisöissä myös tulevaisuudessa ja mitkä näistä osa-alueista koet- tiin yksiköissä toimivina

Opinnäytetyössä selvitettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä hoitohenkilökunnan kokemuksia työyhteisön kehittämisprosessista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin verkkovälitteistä kyselyä Webropol -kyselytyökalua hyödyntäen. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset kuvattiin aineiston analyysin myötä syntyneiden viiden pääluokan mukaisesti. Tuloksista kävi ilmi, että hoitajat kokivat edelleen kehittämistarvetta etenkin vuorovaikutuksen, palautekäytäntöjen ja työkäyttäytymisen osa-alueilla. Henkilökunnan kokemusten mukaan perehdytysohjelma palvelee sekä perehtyjää että perehdyttäjää ja on selkeytensä vuoksi toimiva. Perustehtävän hallintaa hoitajien mukaan tukee säännöllisesti järjestettävät, helposti osallistuttavat koulutukset työn ohessa järjestettyinä.

Aiemman tutkimustiedon mukaan avoin vuorovaikutus, hyvät palautekäytännöt ja asiallinen työkäyttäytyminen lisäävät työhyvinvointia ja parantavat työilmapiiriä sekä lisäävät veto- ja pitovoimaa. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää jatkaa työyhteisön kehittämistä näillä osa-alueilla. Hyvä perehdytys sitouttaa uutta työntekijää työyhteisöön ja lisää työhyvinvointia. Henkilökunta koki, että tarve osaamisen kehittämiselle työssä on jatkuvaa. Työelämä muuttuu ja kehittyy koko ajan, joten jatkuva osaamisen ylläpitäminen tulee huomioida työyhteisöissä, jotta pystytään tarjoamaan laadukkaita palveluja. Riittävä osaaminen on myös työhyvinvointitekijä.

Tutkimuksella tuotettiin tietoa siitä, mitkä olisivat tärkeimmät kehittämisen osa-alueet jatkossa ja mitkä sovituista käytännöistä koettiin toimivina lastenosastojen työarjessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lähtötietoina tulevissa kehittämistoimenpiteissä. Avainsanat (asiasanat) Työyhteisön kehittäminen, työhyvinvointi, osaaminen, vuorovaikutus, palautteen antaminen, työkäyttäytyminen, perehdytys ja näyttöön perustuva hoitotyö