Esihenkilötyö nykypäivänä: ammattilaisten johtaminen ja sitouttaminen työhön sekä työyhteisöön ravintola-alalla
Samppala, Emma (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320209
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten edistää esihenkilötyön avulla ammattilaisten
sitoutuneisuutta työhön sekä työyhteisöön ravintola-alalla. Työn tarkoituksena oli tutkia, miten johtamista ja esihenkilötyötä täytyy muuttaa, jotta työntekijät jäävät ravintola-alalle. Alalla on ollut jo pitkään haasteita saada rekrytoitua uusia työntekijöitä. Työntekijöitä on tullut töihin, mutta he viipyvät alalla vain hetken kausiluontoisuuden tai omien työtarpeidensa vuoksi (Varis ym., 2021).
Työn tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja teemahaastattelua Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) ry Pohjanmaan jäsenille. Kyselyyn osallistui 23 esihenkilöä. Kyselyn aineisto koostettiin jo aikaisemmin tehtyjen tutkimusten sekä Vetovoimaa Ruokapalvelualalle (VeRa) -hankkeen tuloksien pohjalta. Kyselyssä selvitettiin tietoa neljän teeman avulla. Teemat olivat taustatiedot, esihenkilötyö, esihenkilön ominaisuudet ja työhön sekä työyhteisöön sitouttajat.
Kyselyn jälkeen järjestettiin neljälle esihenkilölle teemahaastattelu. Haastattelukysymykset
luotiin kyselyn vastauksien pohjalta. Haastattelussa oli viisi teemaa, joita olivat esihenkilötyö, esihenkilötyön haasteellisuus, miksi esihenkilötyö on muuttunut, esihenkilön tukeminen ja esihenkilön ominaisuudet. Haastattelut toteutettiin puhelimitse tai kasvokkain.
Tutkimustuloksena saadaan selville, että perehdyttämiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota ja esihenkilön sosiaaliset taidot ovat tärkeitä sitouttamisessa. Ammattilaiset tietävät arvonsa ja ovat päämäärätietoisia työelämässä. Esihenkilötyö on muuttunut, koska ammattilaiset ovat erilaisia persoonia. Esihenkilöt eivät ole tyytyväisiä ammattilaisten osaamistasoon. Työelämän edustajat toivovat muutoksia alan koulutustarjontaan ja oppilaitosyhteistyöhön, jotta ne valmistaisivat tekijöitä paremmin työelämään. Tulosten pohjalta luotiin kehitysehdotuksia, joita toimeksiantaja ja esihenkilöt voivat hyödyntää.
sitoutuneisuutta työhön sekä työyhteisöön ravintola-alalla. Työn tarkoituksena oli tutkia, miten johtamista ja esihenkilötyötä täytyy muuttaa, jotta työntekijät jäävät ravintola-alalle. Alalla on ollut jo pitkään haasteita saada rekrytoitua uusia työntekijöitä. Työntekijöitä on tullut töihin, mutta he viipyvät alalla vain hetken kausiluontoisuuden tai omien työtarpeidensa vuoksi (Varis ym., 2021).
Työn tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja teemahaastattelua Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) ry Pohjanmaan jäsenille. Kyselyyn osallistui 23 esihenkilöä. Kyselyn aineisto koostettiin jo aikaisemmin tehtyjen tutkimusten sekä Vetovoimaa Ruokapalvelualalle (VeRa) -hankkeen tuloksien pohjalta. Kyselyssä selvitettiin tietoa neljän teeman avulla. Teemat olivat taustatiedot, esihenkilötyö, esihenkilön ominaisuudet ja työhön sekä työyhteisöön sitouttajat.
Kyselyn jälkeen järjestettiin neljälle esihenkilölle teemahaastattelu. Haastattelukysymykset
luotiin kyselyn vastauksien pohjalta. Haastattelussa oli viisi teemaa, joita olivat esihenkilötyö, esihenkilötyön haasteellisuus, miksi esihenkilötyö on muuttunut, esihenkilön tukeminen ja esihenkilön ominaisuudet. Haastattelut toteutettiin puhelimitse tai kasvokkain.
Tutkimustuloksena saadaan selville, että perehdyttämiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota ja esihenkilön sosiaaliset taidot ovat tärkeitä sitouttamisessa. Ammattilaiset tietävät arvonsa ja ovat päämäärätietoisia työelämässä. Esihenkilötyö on muuttunut, koska ammattilaiset ovat erilaisia persoonia. Esihenkilöt eivät ole tyytyväisiä ammattilaisten osaamistasoon. Työelämän edustajat toivovat muutoksia alan koulutustarjontaan ja oppilaitosyhteistyöhön, jotta ne valmistaisivat tekijöitä paremmin työelämään. Tulosten pohjalta luotiin kehitysehdotuksia, joita toimeksiantaja ja esihenkilöt voivat hyödyntää.