Rakennesuunnittelun uudet haasteet ilmastonmuutoksesta juontuvien rakenneteknisten muutosten takia
Jokinen, Katarina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420701
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuuden ympäristössä. Kirjallisuuskatsauksessa uppouduttiin erityisesti siihen, miten rakennesuunnittelijan työ tulee muuttumaan sään eri ääri-ilmiöiden yleistyessä ja miten rakennesuunnittelija voi työssään huomioida nämä. Tavoitteena oli perehtyä rakennesuunnittelijan näkökulmasta erilaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla rakennusala voisi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä, jolloin myös koko Suomen tavoite on olla hiilineutraali. Tavoitteena oli myös tarkastella vuonna 2025 voimaan astuvan rakennuslain sisältöä ja miten rakentamislaki tulee vaikuttamaan rakennesuunnittelijan työnkuvaan.
Työssä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennettuun ympäristöön, mitä hiilijalanjälkilaskenta rakennesuunnitteluvaiheessa tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Työssä laskettiin myös kuvitteellisen kohteen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Kirjallisuuskatsauksessa saatiin käsitys materiaalien merkityksestä hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen suuruuteen laskennallista menetelmää käyttäen ja tutkimalla eri lähteitä, kuten Ympäristöministeriön julkaisuja, lausuntoja ja muistioita, asiantuntijoiden artikkeleita ja julkaisuja. Merkittävässä kirjallisuuslähteen roolissa oli hallituksen esitys uudesta rakentamislaista ja niihin liittyvistä asetuksista.
Työn tuloksena syntyi katselmus siitä, miten rakennesuunnittelija voi vaikuttaa rakennuksen kestävyyteen koko sen elinkaaren aikana. Uuden rakentamislain nojalla tullaan jokaiselta uudelta rakennushankkeelta ja korjaushankkeelta, lukuun ottamatta pientalot, vaatimaan ilmastoselvitys, materiaaliseloste ja hiilijalanjäljen raja-arvojen täyttäminen. Näiden mukana tulee suunnitteluvaiheiden tietomallintamisen osaaminen ja sen tarkkuus sekä materiaalitietouden merkitys suurenemaan merkittävästi. Raja-arvojen täyttyminen tulee vaatimaan myös suunnittelijalta ymmärrystä rakennuksen hiilijalanjäljestä. Työhön valikoituneet keinot ovat pieniä, mutta tärkeitä osia kohti suurta ilmastotavoitetta.
Työssä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennettuun ympäristöön, mitä hiilijalanjälkilaskenta rakennesuunnitteluvaiheessa tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Työssä laskettiin myös kuvitteellisen kohteen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Kirjallisuuskatsauksessa saatiin käsitys materiaalien merkityksestä hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen suuruuteen laskennallista menetelmää käyttäen ja tutkimalla eri lähteitä, kuten Ympäristöministeriön julkaisuja, lausuntoja ja muistioita, asiantuntijoiden artikkeleita ja julkaisuja. Merkittävässä kirjallisuuslähteen roolissa oli hallituksen esitys uudesta rakentamislaista ja niihin liittyvistä asetuksista.
Työn tuloksena syntyi katselmus siitä, miten rakennesuunnittelija voi vaikuttaa rakennuksen kestävyyteen koko sen elinkaaren aikana. Uuden rakentamislain nojalla tullaan jokaiselta uudelta rakennushankkeelta ja korjaushankkeelta, lukuun ottamatta pientalot, vaatimaan ilmastoselvitys, materiaaliseloste ja hiilijalanjäljen raja-arvojen täyttäminen. Näiden mukana tulee suunnitteluvaiheiden tietomallintamisen osaaminen ja sen tarkkuus sekä materiaalitietouden merkitys suurenemaan merkittävästi. Raja-arvojen täyttyminen tulee vaatimaan myös suunnittelijalta ymmärrystä rakennuksen hiilijalanjäljestä. Työhön valikoituneet keinot ovat pieniä, mutta tärkeitä osia kohti suurta ilmastotavoitetta.