Vuosaaren sataman edistyminen työkoneiden päästöjen vähentämisessä
Vainio, Petri (2024)
Vainio, Petri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420754
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe liittyy ilmastonmuutoksen hidastamiseen, missä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidipäästöjen, vähentäminen on merkittävä keino. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka Helsingin Satama Oy:n (Satama) Vuosaaren satamassa on edistytty työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Satama on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2025 omien päästöjensä osalta. Lisäksi tavoitteena on pienentää satamassa toimivien työkoneiden hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä. Satamaoperaattoreiden käytössä olevien dieselkonttilukkien operointi aiheuttaa suurimman osan Vuosaaren sataman työkonepäästöistä. Tästä syystä tutkimusongelmaksi on valittu sen selvittäminen, miten Vuosaaren satama on edistynyt työkoneiden, erityisesti konttilukkien, hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Tämä opinnäytetyö on tyypiltään laadullinen tutkimus, joka muodostuu teoria- ja tutkimusosuudesta. Aineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä sekä Sataman vuosikertomuksia. Suurin osa em. aineistosta on ollut saatavissa internetistä WWW- ja PDF-julkaisuina. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty kirjallisia lähteitä ja sähköpostikyselyjä.
Tutkimuksen tuloksena on, ettei Satama ole edistynyt hyvin työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, vaan päästöt ovat kasvaneet 30,3 prosenttia vuoden 2023 loppuun mennessä. Työkoneiden päästöjä pitäisi vielä vähentää vuoden 2030 loppuun mennessä noin vähintään 4 500 CO2-tonnilla, mikä on yli 60 prosenttia vuoden 2023 työkoneiden päästöjen määrästä. Markkinoilla Suomessa olevien konttilukkien diesel- ja hybridimallien päästöjen vertailu osoittautui vaikeaksi. Aiemman tutkimuksen tietojen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan dieselkonttilukkien vaihdolla hybridimalliin ei pystytä saavuttamaan päästötavoitetta. Myös vaihdolla täyssähköisiin konttilukkeihin tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, ja lisäksi niiden lataaminen häiritsee työskentelyä. Tutkimuksen lopussa onkin jouduttu toteamaan, että Satamassa on odotettava vetyteknologien kehitystä ja sen tulosten ottamista käytäntöön.
Satama on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2025 omien päästöjensä osalta. Lisäksi tavoitteena on pienentää satamassa toimivien työkoneiden hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä. Satamaoperaattoreiden käytössä olevien dieselkonttilukkien operointi aiheuttaa suurimman osan Vuosaaren sataman työkonepäästöistä. Tästä syystä tutkimusongelmaksi on valittu sen selvittäminen, miten Vuosaaren satama on edistynyt työkoneiden, erityisesti konttilukkien, hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Tämä opinnäytetyö on tyypiltään laadullinen tutkimus, joka muodostuu teoria- ja tutkimusosuudesta. Aineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä sekä Sataman vuosikertomuksia. Suurin osa em. aineistosta on ollut saatavissa internetistä WWW- ja PDF-julkaisuina. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty kirjallisia lähteitä ja sähköpostikyselyjä.
Tutkimuksen tuloksena on, ettei Satama ole edistynyt hyvin työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, vaan päästöt ovat kasvaneet 30,3 prosenttia vuoden 2023 loppuun mennessä. Työkoneiden päästöjä pitäisi vielä vähentää vuoden 2030 loppuun mennessä noin vähintään 4 500 CO2-tonnilla, mikä on yli 60 prosenttia vuoden 2023 työkoneiden päästöjen määrästä. Markkinoilla Suomessa olevien konttilukkien diesel- ja hybridimallien päästöjen vertailu osoittautui vaikeaksi. Aiemman tutkimuksen tietojen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan dieselkonttilukkien vaihdolla hybridimalliin ei pystytä saavuttamaan päästötavoitetta. Myös vaihdolla täyssähköisiin konttilukkeihin tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, ja lisäksi niiden lataaminen häiritsee työskentelyä. Tutkimuksen lopussa onkin jouduttu toteamaan, että Satamassa on odotettava vetyteknologien kehitystä ja sen tulosten ottamista käytäntöön.