Lastensuojeluyksikön musiikkitilan merkitys lapsen hyvinvointiin
Härkönen, Joni (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420755
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko yksityisen lastensuojelun musiikkitilan käytöllä havaittuja merkityksiä asiakkaiden vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja arjen hallintaan. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa musiikkitilan
havaituista merkityksistä sekä lisätä lastensuojeluyksikön tietämystä siitä,
kuinka musiikkitilan toimintaa voidaan kehittää jatkossa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin kyselylomakkeilla ja
omaa havaintopäiväkirjaa tehden. Aineistoa kerättiin keväällä 2024. Opinnäytetyössä käytettiin aineiston pelkistämistä, teemoittelua ja luokittelua. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelusta, erityisestä huolenpidosta, lastensuojelussa käytetyistä toimintamalleista, musiikin merkityksestä, hyvinvoinnista ja taidelähtöisistä menetelmistä. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan musiikkitilan käytöllä havaittiin olevan vaikutusta asiakkaan vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen. Vuorovaikutus näyttäytyi positiivisena kohtaamisena ja kokonaisvaltaista
hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Arjen sujuvuuden havaittiin olevan parempaa
ja tasaisempaa musiikkitilan käytön jälkeen. Musiikkitilan käytöllä havaittiin
olevan merkitystä asiakkaan ja työntekijän väliseen luottamukseen, joka näkyi
erilaisina keskusteluina. The purpose of the thesis was to determine whether the use of a music room
in a private child welfare facility had observed implications for clients' interaction, well-being, and daily management. The aim of the study was to generate
information about the perceived significance of the music room and to increase the child welfare unit's understanding of how the music room's operations can be further developed in the future. The thesis is a qualitative study conducted using questionnaires and personal
observation diaries. The data was collected in the spring of 2024. The thesis
employed data reduction, thematic analysis, and categorization. The theoretical framework of the thesis consists of child welfare, specialized care, models
used in child welfare, the importance of music, well-being, and art-based
methods. According to the research findings of the thesis, the use of the music room
was observed to have an impact on the client's interaction, well-being, and the
smoothness of daily life. Interaction appeared as positive encounters and as a
factor that contributed to overall well-being. The smoothness of daily life was
observed to be better and more consistent after the use of the music room.
The use of the music room was found to be significant for the trust between
the client and the employee, which was reflected in various types of discussions.
havaituista merkityksistä sekä lisätä lastensuojeluyksikön tietämystä siitä,
kuinka musiikkitilan toimintaa voidaan kehittää jatkossa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin kyselylomakkeilla ja
omaa havaintopäiväkirjaa tehden. Aineistoa kerättiin keväällä 2024. Opinnäytetyössä käytettiin aineiston pelkistämistä, teemoittelua ja luokittelua. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelusta, erityisestä huolenpidosta, lastensuojelussa käytetyistä toimintamalleista, musiikin merkityksestä, hyvinvoinnista ja taidelähtöisistä menetelmistä. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan musiikkitilan käytöllä havaittiin olevan vaikutusta asiakkaan vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen. Vuorovaikutus näyttäytyi positiivisena kohtaamisena ja kokonaisvaltaista
hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Arjen sujuvuuden havaittiin olevan parempaa
ja tasaisempaa musiikkitilan käytön jälkeen. Musiikkitilan käytöllä havaittiin
olevan merkitystä asiakkaan ja työntekijän väliseen luottamukseen, joka näkyi
erilaisina keskusteluina.
in a private child welfare facility had observed implications for clients' interaction, well-being, and daily management. The aim of the study was to generate
information about the perceived significance of the music room and to increase the child welfare unit's understanding of how the music room's operations can be further developed in the future. The thesis is a qualitative study conducted using questionnaires and personal
observation diaries. The data was collected in the spring of 2024. The thesis
employed data reduction, thematic analysis, and categorization. The theoretical framework of the thesis consists of child welfare, specialized care, models
used in child welfare, the importance of music, well-being, and art-based
methods. According to the research findings of the thesis, the use of the music room
was observed to have an impact on the client's interaction, well-being, and the
smoothness of daily life. Interaction appeared as positive encounters and as a
factor that contributed to overall well-being. The smoothness of daily life was
observed to be better and more consistent after the use of the music room.
The use of the music room was found to be significant for the trust between
the client and the employee, which was reflected in various types of discussions.