Frekvensen samt uppkomsten av främre korsbandsskador bland kvinnliga handbollsspelare i Finland

Abstract

Sammandrag:

ACL-ruptur är en allvarlig skada med en lång rehabilitering. Vid tidigare undersökningar har konstaterats att kvinnor har en större risk att få en ACL-ruptur. Orsaker har bl.a. relaterats till kroppsbyggnad, hormonell status samt anatomisk struktur. Syftet med studien är att göra en grundläggande kartläggning på hur många kvinnliga handbollsspelare aktiva/icke aktiva) i Finland som skadat sig i en ACL-skada och på vilket sett samt i vilka situationer sker skadorna. Forskningsfrågorna i studien är 1) Hur många kvinnliga handbollsspelare har skadat sig i en ACL-ruptur i Finland? 2) Hur fördelar sig skadorna, samt i hurudana situationer skadan skett? Metoden som använts är en kvantitativ forsknings metod, empirisk studie som är gjord som en kartläggning. Databaserna som använts är PEDro, Pubmed och google scholar. 8 artiklar är inkluderade i denna studie, alla handlar om orsaker relaterade till skador av främre korsbandet (ACL). Respondenterna, sammanlagt 203st representerade ca 60% av den totala målgruppen (16-30 åriga damspelare) i Finland och därmed kan ses som en relativt valid undersökningspopulation. Då en fjärdedel (25%) av respondenterna haft en ACL-skada bör man anse slutresultatet rätt alarmerande. Överrepresentationen av skadade damer var främst utmärkande i 18-19 års segmentet. Undersökningen korrelerar klart med tidigare gjord forskning samt särskiljer tre klara situationer där en ACL-skada uppkommer. En grundläggande målsättning med kartläggningen var att den kunde fungera som underlag för en fortsatt forskning och utveckling av förebyggande åtgärder för damhandbollsspelare så att man kunde minska ACL-skadorna i Finland. I Finland har det varit både mycket liten fokus och det har gjorts väldigt lite inom ämnet tidigare. Tidigare forskning i bl.a. Norge har visat att med dylikt utgångsläge kunde ett kommande riksomfattande förebyggande och prestationshöjande program skäligen drastiskt sänka ACL-skador inom damhandbollen i Finland. Arbetet är beställt av Finlands Handbollsförbund, verksamhetsledare Päivi Mitrunen 2014.

Abstract:

ACL-rupture is a very serious injury. With various surveys made, it has been found out that female athletes have a bigger chance of ACL-injuries because of different body structure, hormonal status and anatomical structure. Purpose of this survey is to find out how many female handball players (active/non active) in Finland have been injured in an ACL-injury and in what kind of situations the injury occurs. The research questions for this study are: 1) How many female handball players have been injured in an ACL rupture in Finland? 2) How are the injuries divided and what reasons and causes are behind them? The method used is a quantitative research method, empirical study which is made as a mapping. The databases used are PEDro, Pubmed and google scholar. 8 articles was included in this study, the articles are all about causes of an ACL-injury. The respondents in the survey were a total of 203 persons, representing 60% of the total population (active Finnish female handball players aged 16-30 years) and can therefore be seen as a relatively valid survey population. The survey showed that over 25% of the respondents had been injured in an ACL-injury during their active handball career. This could be seen as an alarming finding from the study. Over-representation of injured female players was clearly in the 18-19 year segment. The above mentioned survey corresponds to earlier researches and differentiates clearly three (3) situations were an ACL-injury occurs. One of the main goals and targets of the survey was that this study could serve as a basis for further research and development of preventive measurements for female handball players in order to reduce female ACL-injuries in Finland. There has been a very small focus and there has been very little research in this subject earlier in Finland. Earlier similar research studies with encouraging findings and results from Norway inspirit to develop an upcoming nationwide prevention and performance enhancing program that drastically could reduce ACL injuries within female handball players in Finland. The work is commissioned by the Finnish Handball federation, General Secretary Päivi Mitrunen 2014.

Tiivistelmä:

ACL- repeämä, eturistisidevamma, on vakava vaurio. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet että naisella on suurempi mahdollisuus loukkaantua eturistisidevammaan. Erilainen ruumiin rakenne, anatominen rakenne sekä hormonaalinen tila ovat ehdotettuja syitä tähän. Tämän tutkimuksen tavoite on kartoittaa kuinka moni suomalainen naiskäsipalloilija (joko aktiivinen tai ei aktiivinen) on loukkaantunut eturistisidevammaan sekä millaisissa tilanteissa loukkaantumiset ovat tapahtuneet. Tutkimuskysymykset ovat 1) Kuinka moni naiskäsipalloilija on loukkaantunut eturistisidevammaan Suomessa? 2) Miten vammat voidaan jakaa, ja mistä eturistisidevammat johtuvat. Tutkimuksessa on käytetty empiiristä tutkimusta, kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja aiheesta on tehty kirjallisuuskatsaus. Käytetyt tietokannat ovat PEDro, Pubmed ja google scholar. Lisäksi tutkimukseen on käytetty kahdeksaa artikkelia jotka käsittelevät eturistisidevammoja. Tutkimukseen osallistui 203 kpl naiskäsipalloilijaa Suomesta (60% koko kohderyhmästä), joten tutkimus voidaan katsoa validiksi. Tutkimus osoittaa, että yhdellä neljäsosalla (25%) vastaajista on ollut uransa aikana eturistisidevamma. Tämä voidaan katsoa hyvin hälyttäväksi. Erityisen paljon eturistisidevammoja esiintyi 18-19 ikäisistä pelaajista. Kyselyn tulos korreloi vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin ja osoittaa kolme (3) selkeätä tilannetta jossa ACL-vamma syntyy. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää pohjana jatkotutkimuksiin aiheesta. Aiheesta löytyy rajoitetusti aikaisempia tutkimuksia Suomessa, ja aihepiiriin ei ole perehdytty tarkasti aikaisemmin. Lisäksi tavoitteena on että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevien harjoitteluiden suunnitteluun, jotta eturistisidevammoja voitaisiin vähentää Suomessa. Tutkimus korreloi hyvin vastaaviin tutkimuksiin Norjasta ja kannustaa vastaavasti jatkotutkimuksiin jolloin tutkimusta hyväksikäyttäen voitaisiin suunnitella maanlaajuinen harjoitusohjelma, joka sekä ennaltaehkäisisi että tukisi suorituskyvyn kehittämistä käsipallossa ja näin ollen huomattavasti voisi vähentää eturistisidevammoja Suomen naiskäsipalloilijoiden joukossa. Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona Suomen Käsipalloliitolta, toiminnanjohtaja Päivi Mitruselta.