Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa osana kestävän kehityksen tavoitteita ja lapsen osallisuutta : sisällönanalyysi Neuvokas perhe -ideakorteista
Kujansivu, Elli (2024)
Kujansivu, Elli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420870
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lasten ruokakasvatusta varhaiskasvatuksessa osana kestävän kehityksen tavoitteita ja lasten osallisuutta. Työssä kysyttiin, miten lasten osallisuus ja kestävä kehitys näkyivät Sydänliiton Neuvokas perhe -ideakorteissa. Ideakortit ovat konkreettisia ideoita ruokakasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Työ toteutettiin sisällönanalyysiin pohjaavana aineiston analyysina.
Työn keskeisiä käsitteitä olivat ruokakasvatus, kestävä kehitys ja lasten osallisuus. Ruokakasvatus on kaikkeen ruokaan ja syömiseen liittyvää opetusta, ohjausta, viestintää ja neuvontaa. Ruokailu on myös osa lapsen varhaiskasvatusta ja sen on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua. Kestävä kehitys on osa ruokakasvatusta. Ruokakasvatuksella voidaan edistää sosiaalista, kulttuurillista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Ruokakasvatus palvelee varhaiskasvatuksen arvolähtökohtia myös lasten osallisuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksessa lasten osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi on osa yhteisöä tai ryhmää ja vuorovaikutus tapahtuu lapsen omista lähtökohdista.
Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä toteutettu analyysi tuotti monipuolisen kuvan lasten osallisuudesta Sydänliiton ideakorteissa. Lapset näyttäytyivät ideakorteissa tutkijan, leikkivän toimijan, valitsijan, valmistajan, valistajan ja keskustelijan rooleissa. Myös kestävän kehityksen ideat olivat laajasti näkyvissä. Kestävä kehitys näyttäytyi ideakorteissa ruuan alkuperän, kierrätyksen, kestävän ruokailun ja ruokakulttuurin kautta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että varhaiskasvatuksessa on tarve konkreettisille ruokakasvatuksen toteuttamistavoille. Nyt analysoidut ideakortit tukevat tätä tiedontarvetta ja samalla vastaavat muihinkin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin.
Työn keskeisiä käsitteitä olivat ruokakasvatus, kestävä kehitys ja lasten osallisuus. Ruokakasvatus on kaikkeen ruokaan ja syömiseen liittyvää opetusta, ohjausta, viestintää ja neuvontaa. Ruokailu on myös osa lapsen varhaiskasvatusta ja sen on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua. Kestävä kehitys on osa ruokakasvatusta. Ruokakasvatuksella voidaan edistää sosiaalista, kulttuurillista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Ruokakasvatus palvelee varhaiskasvatuksen arvolähtökohtia myös lasten osallisuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksessa lasten osallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi on osa yhteisöä tai ryhmää ja vuorovaikutus tapahtuu lapsen omista lähtökohdista.
Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä toteutettu analyysi tuotti monipuolisen kuvan lasten osallisuudesta Sydänliiton ideakorteissa. Lapset näyttäytyivät ideakorteissa tutkijan, leikkivän toimijan, valitsijan, valmistajan, valistajan ja keskustelijan rooleissa. Myös kestävän kehityksen ideat olivat laajasti näkyvissä. Kestävä kehitys näyttäytyi ideakorteissa ruuan alkuperän, kierrätyksen, kestävän ruokailun ja ruokakulttuurin kautta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että varhaiskasvatuksessa on tarve konkreettisille ruokakasvatuksen toteuttamistavoille. Nyt analysoidut ideakortit tukevat tätä tiedontarvetta ja samalla vastaavat muihinkin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin.