Yhteisöllisyyden kehittäminen uuden työntekijän näkökulmasta julkishallinnon organisaatiossa
Penninkangas, Iiro (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420898
Tiivistelmä
Koronapandemian aiheuttama laaja etätyöskentely ja sen jälkeinen hybridityö ovat muuttaneet organisaatioiden toimintaympäristöä ja työtapoja. Näiden muutosten myötä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa oli noussut huolta, miten uudet työntekijät pääsevät sisään työyhteisöön ja kokevat yhteisöllisyyttä. Aiemmin, kun etätyötä tehtiin nykyistä vähemmän, toimiston ja siellä työskentelyn ajateltiin vaikuttavan oleellisesti yhteisöllisyyden kokemukseen. Yhteisöllisyyden koettiin silloin olevan organisaation vahvuuksia työntekijöiden sitouttamisessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita, joilla yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa uusien työntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli antaa tutkittua tietoa yhteisöllisyydestä organisaation päätöksenteon pohjaksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin valittiin kymmenen organisaation uutta työntekijää. Uudeksi työntekijäksi määritettiin henkilö, joka oli aloittanut työt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa koronapandemian aikana tai sen jälkeen. Koronapandemian alkamisen katsottiin olleen tutkimuksen kannalta oleellinen ajanjakso, jota aiempia kokemuksia ei haluttu ottaa tähän työhön mukaan. Teemahaastattelut suoritettiin paikan päällä ja etänä. Haastattelut litteroitiin, minkä jälkeen suoritettiin sisällönanalyysi.
Uudet työntekijät yhdistivät yhteisöllisyyteen muun muassa toisten auttamisen, vuorovaikutuksen sekä yhteisen tavoitteen ja suunnan. Yhteisöllisyyttä koettiin ryhmissä ja yksiköissä sekä vastuualueiden sisällä. Myös toimipaikoittain koettiin yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kokemuksen tunne väheni, mitä etäämmäksi omasta ryhmästä mentiin. Tuloksissa nousi esille toisten näkemisen ja yhteisen tekemisen merkitys. Yhteisöllisyys koostui monesta pienestä asiasta, joiden kehittämisellä pystyttäisiin parantamaan yhteisöllisyyttä organisaatiossa. Suuressa monipaikkaisessa organisaatiossa korostui myös muun työyhteisön tunteminen. Etätyön tekemisestä pidettiin, mutta muiden kohtaaminen toimistolla koettiin tärkeäksi. Työyhteisön jäsenten kohtaamisia pitäisi yhteisöllisyyden näkökulmasta lisätä. Lisäksi perehdytyksellä ja sen onnistumisella oli suuri merkitys uusien työntekijöiden yhteisöllisyyden kokemukselle.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin valittiin kymmenen organisaation uutta työntekijää. Uudeksi työntekijäksi määritettiin henkilö, joka oli aloittanut työt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa koronapandemian aikana tai sen jälkeen. Koronapandemian alkamisen katsottiin olleen tutkimuksen kannalta oleellinen ajanjakso, jota aiempia kokemuksia ei haluttu ottaa tähän työhön mukaan. Teemahaastattelut suoritettiin paikan päällä ja etänä. Haastattelut litteroitiin, minkä jälkeen suoritettiin sisällönanalyysi.
Uudet työntekijät yhdistivät yhteisöllisyyteen muun muassa toisten auttamisen, vuorovaikutuksen sekä yhteisen tavoitteen ja suunnan. Yhteisöllisyyttä koettiin ryhmissä ja yksiköissä sekä vastuualueiden sisällä. Myös toimipaikoittain koettiin yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kokemuksen tunne väheni, mitä etäämmäksi omasta ryhmästä mentiin. Tuloksissa nousi esille toisten näkemisen ja yhteisen tekemisen merkitys. Yhteisöllisyys koostui monesta pienestä asiasta, joiden kehittämisellä pystyttäisiin parantamaan yhteisöllisyyttä organisaatiossa. Suuressa monipaikkaisessa organisaatiossa korostui myös muun työyhteisön tunteminen. Etätyön tekemisestä pidettiin, mutta muiden kohtaaminen toimistolla koettiin tärkeäksi. Työyhteisön jäsenten kohtaamisia pitäisi yhteisöllisyyden näkökulmasta lisätä. Lisäksi perehdytyksellä ja sen onnistumisella oli suuri merkitys uusien työntekijöiden yhteisöllisyyden kokemukselle.