Nuorten huumeiden käytön ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen hoitotyössä

Abstract

Nuorten huumeiden käyttö ja kokeilut ovat lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana sekä nuorten asenteet huumeita kohtaan muuttuneet yhä sallivimmiksi. Kohdistamalla ennaltaehkäisevää päihdehoitotyötä nuoriin edistetään heidän terveyttään, ja vähennetään päihdehäiriön kehittymisen riskiä. Huumeiden laittomuuden takia niiden käyttäjä kokee leimaantumista ja kohtaa terveydenhuollossa negatiivista arvostelua enemmän kuin laillisten päihteiden käyttäjät. Tarkoituksena oli selvittää ajankohtaisen tutkimustiedon avulla, millaisin keinoin voidaan hoitotyössä ennaltaehkäistä nuorten huumeiden käyttöä ja kuinka alkaneeseen käyttöön voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aiheesta ja näin vahvistaa sairaanhoitajien päihdehoitotyön osaamista nuorten huumeiden käytön ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä kolmetoista kansainvälistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia. Aineiston analyysi tehtiin induktiivisen sisältöanalyysin avulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta sairaanhoitajan ammattitaidoilla olevan merkittävä rooli nuorten huumeiden käytön tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa terveydenhuollossa, jotta nuoret saisivat oikea-aikaista tukea ja hoitoa huumeiden käytön haittojen minimoimiseksi. Ammatilliseen kohtaamiseen kuuluu muun muassa empatia ja ymmärrys, positiivisen palautteen antaminen, avoimen ilmapiirin ja luottamuksen luominen sekä nuoren osallistaminen hoitoon. Seulonta- ja interventiomenetelmiä voidaan hyödyntää huumeiden käytön ennaltaehkäisyssä, vaikka tutkimusnäyttö niistä terveydenhuollon ympäristöissä on vähäistä. Yleisesti käytössä oleva ja hyväksytty menetelmä on Lyhyt interventio (eng. Brief Intervention), joka sisältää motivoivaa haastattelua, terveysneuvontaa ja psykoedukaatiota. Nuoren perheen ja läheisten sekä samanaikaisten mielenterveys- ja käytöshäiriöiden huomioiminen on tärkeää. Sosiaalinen ympäristö voi toimia niin suojaavana kuin altistavana tekijänä nuoren päihteiden käytölle. Kiinnostava jatkotutkimusidea olisi selvittää seulonta- ja interventiomenetelmien hyväksyttävyyttä ja toimivuutta Suomen perusterveydenhuollossa.

The experimentation and use of drugs have increased among the youth during the last decades, together with more permissive attitudes towards drugs. Focusing on preventative addiction care in adolescents promotes their health and reduces the risk of developing substance use disorders. The users of illegal drugs may experience stigmatization, and also face more negative reception in healthcare than those using legal substances. The purpose of thesis was to discover ways in nursing to prevent and intervene in adolescents’ drug use at the earliest stages. The aim was to produce information about the topic to strengthen nurses’ competence in addiction care from the perspective of early prevention and intervention. The study was conducted as a descriptive literature review, which included 13 international research and articles. The data was analyzed by using inductive content analysis. As a conclusion, it can be stated that the professional skills of nurses have a significant role in identification and early intervention of adolescents’ drug use in healthcare. This way adolescents can receive support and care timely, to minimize the harms of drug use. Professional encounter includes for example empathy and comprehension, positive feedback, creating open-minded atmosphere, and confidence as well as including adolescents themselves in care. Screening and intervention methods can be utilized in preventing drug use, despite the lack of research evidence. Brief intervention is generally used and accepted method, which includes motivational interview, health- and psychoeducation. Family and close relationships, together with taking mental health and behavioral disorders into account, are important. Social environment may be either protective or predisposing factor. As a further study it would be interesting to examine the acceptability and functionality of screening and intervention methods in Finnish healthcare.