Hiilijalanjälki ympäristövastuullisuuden mittarina : yrityksen logististen toimintojen hiilijalanjäljen määrittäminen
Jokinen, Minna (2024)
Jokinen, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420965
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on jo monen valtion ympäristöpolitiikan keskiössä ja myös yrityksiltä vaaditaan enenevissä määrin konkreettisia, mitattavissa olevia ilmastotoimia. Hiilineutraaliuteen pyrkimisestä on tullut monen vastuullisen yrityksen kunnianhimoinen tavoite. Luotettavaan mittausstandardiin perustuva hiilijalanjäljen laskenta mahdollistaa yrityksen päästöjen lähteiden ja määrien tunnistamisen, mikä luo perustan tulokselliselle päästövähennyssuunnitelmalle.
Opinnäytetyön toimeksiantaja halusi parantaa varaston toimintojensa ympäristövastuullisuutta. Vastuullisuuden mittarina käytettiin hiilijalanjälkeä ja se laskettiin kuljetuksille ja pakkausmateriaalille. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä case-tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin dokumentteja, haastattelua ja havainnointia. Dokumenteista kerätyn datan perusteella laskettiin verkkokauppaa harjoittavan toimeksiantajan lähettämien lähetysten kuljetuksille ja pakkausmateriaalille hiilidioksidipäästöt.
Tulosten perusteella saatiin selville, että kuljetusten hiilijalanjälki oli merkittävä ja siitä arvioitiin voitavan tehdä päästövähennyksiä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että kuljetusyritysten toimittamissa päästötietojen laadussa ja esitystavassa oli suurta vaihtelua. Pakkausmateriaalin osalta laskenta rajattiin aaltopahvipakkauksiin, joiden päästöjä ei arvioitu kovin merkittäviksi.
Selkeiden päästövähennystapojen määrittäminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, koska kuljetusyritykset ilmoittivat päästöt keskimääräisenä arvona kuljetettua pakettia kohti. Vähennyksiä päästöissä pystyttäisiin kuitenkin todennäköisesti saavuttamaan esimerkiksi pienentämällä pakkausta ja vähentämällä palautuvien lähetysten määrää. Mitigating climate change and reducing greenhouse gas emissions are already at the core of environmen-tal policies of many countries, and also companies are required to take more concrete, measurable cli-mate actions. Aiming at carbon neutrality has become an ambitious goal for many responsible compa-nies. Reliable carbon footprint assessment based on GHG Protocol standards allow companies to identify the sources and amounts of their emissions, forming the basis for an effective emission reduction plan.
The commissioning company for this thesis aimed to improve the environmental responsibility of its warehouse operations. The carbon footprint was used as a measure of responsibility and was calculated for transportation and packaging materials. The study was conducted as a multi-method case study, uti-lising documents, interviews, and observations for data collection. Based on the data collected from the documents, the carbon dioxide emissions for the shipments and packaging materials were calculated.
The results showed that the carbon footprint of transportation was significant, indicating potential for emission reductions. The study also found considerable variation in the quality and presentation of emis-sion data provided by transportation companies. For packaging materials, the calculation was limited to corrugated cardboard packaging, whose emissions were not considered highly significant.
However, defining clear emission reduction methods proved challenging because transportation compa-nies reported emissions as an average amount per transported package. Emission reductions could likely be achieved by, for example, reducing packaging size and decreasing the number of returned shipments.
Opinnäytetyön toimeksiantaja halusi parantaa varaston toimintojensa ympäristövastuullisuutta. Vastuullisuuden mittarina käytettiin hiilijalanjälkeä ja se laskettiin kuljetuksille ja pakkausmateriaalille. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä case-tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin dokumentteja, haastattelua ja havainnointia. Dokumenteista kerätyn datan perusteella laskettiin verkkokauppaa harjoittavan toimeksiantajan lähettämien lähetysten kuljetuksille ja pakkausmateriaalille hiilidioksidipäästöt.
Tulosten perusteella saatiin selville, että kuljetusten hiilijalanjälki oli merkittävä ja siitä arvioitiin voitavan tehdä päästövähennyksiä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että kuljetusyritysten toimittamissa päästötietojen laadussa ja esitystavassa oli suurta vaihtelua. Pakkausmateriaalin osalta laskenta rajattiin aaltopahvipakkauksiin, joiden päästöjä ei arvioitu kovin merkittäviksi.
Selkeiden päästövähennystapojen määrittäminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, koska kuljetusyritykset ilmoittivat päästöt keskimääräisenä arvona kuljetettua pakettia kohti. Vähennyksiä päästöissä pystyttäisiin kuitenkin todennäköisesti saavuttamaan esimerkiksi pienentämällä pakkausta ja vähentämällä palautuvien lähetysten määrää.
The commissioning company for this thesis aimed to improve the environmental responsibility of its warehouse operations. The carbon footprint was used as a measure of responsibility and was calculated for transportation and packaging materials. The study was conducted as a multi-method case study, uti-lising documents, interviews, and observations for data collection. Based on the data collected from the documents, the carbon dioxide emissions for the shipments and packaging materials were calculated.
The results showed that the carbon footprint of transportation was significant, indicating potential for emission reductions. The study also found considerable variation in the quality and presentation of emis-sion data provided by transportation companies. For packaging materials, the calculation was limited to corrugated cardboard packaging, whose emissions were not considered highly significant.
However, defining clear emission reduction methods proved challenging because transportation compa-nies reported emissions as an average amount per transported package. Emission reductions could likely be achieved by, for example, reducing packaging size and decreasing the number of returned shipments.