Projektitoiminnan juurruttaminen osaksi arkea
Ahlman, Jenny (2024)
Ahlman, Jenny
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060421004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060421004
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua projektitoimijoiden ajatuksiin juurruttamisesta, sekä luoda toimijoiden ajatusten pohjalta Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun projektitoimistoille työkaluja, joilla juurruttamista voitaisiin suunnitella projektin alkuvaiheissa ja sen aikana. Työn toimeksiantajana toimi Tampereen kaupunki ja molempien projektitoimistojen edustajat osallistuivat työn aiheen suunnitteluun.
Opinnäytetyön taustalla vaikutti vahvasti Trainee-jakso Tredun projektitoimistossa, mutta laajemman kokonaiskuvan saavuttamiseksi oli tarpeen tutustua projekteihin vielä laajemmassa mittakaavassa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui projektityöskentelystä, sekä tulosten juurruttamisesta osana projektin vaikutusta ja vaikuttavuutta.
Opinnäytetyössä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka toteuttamismuotoina toimivat haastattelut ja kysely. Ensimmäisenä toteutettiin teemahaastattelut kolmelle projektitoimijalle, joiden pohjalta kyselytutkimuksen kysymykset muotoutuivat lopulliseen muotoonsa. Menetelmät tukivat hyvin toisiaan ja haastatteluiden tekeminen ennen kyselyä osoittautui opinnäytetyön kannalta onnistuneeksi valinnaksi.
Kolmen haastattelun lisäksi kyselyyn vastasi 15 projektitoimijaa, jotka olivat kaikki hyvin samaa mieltä eri teemoista. Vastaajilta saatiin positiivista palautetta työn aiheesta ja juurruttamistyökalun tarpeellisuudesta, sillä juurruttaminen koettiin enemmän aiheeksi, jota tehdään päivittäin, mutta sitä ei suunnitella. Projektitoimijat nostivat esiin myös paljon omia ideoita, joita voitaisiin hyödyntää juurruttamisessa. Vastauksista saatiin toimeksiantajalle myös arvokasta tietoa projektitoimijoiden tarpeista suhteessa kokemukseen, sekä kuultiin toimijoiden ajatuksia esimerkiksi yhteisistä tapahtumista ja yhteistyöstä erilaisten sidosryhmien kanssa.
Tutkimuksen perusteella täytettävät pohjat ja muistilistat saivat kokemuksesta huolimatta eniten kannatusta, joten opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti työn tuloksena rakentuivat kolme työkalua: juurruttamissuunnitelma (täytettävä pohja) ja tarkistuslista (muistilista, johon voidaan merkitä tehdyt asiat), sekä muistilista projektitoimijoille heidän esiin nostamistaan asioista projektityöskentelyssä.
Opinnäytetyön taustalla vaikutti vahvasti Trainee-jakso Tredun projektitoimistossa, mutta laajemman kokonaiskuvan saavuttamiseksi oli tarpeen tutustua projekteihin vielä laajemmassa mittakaavassa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui projektityöskentelystä, sekä tulosten juurruttamisesta osana projektin vaikutusta ja vaikuttavuutta.
Opinnäytetyössä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka toteuttamismuotoina toimivat haastattelut ja kysely. Ensimmäisenä toteutettiin teemahaastattelut kolmelle projektitoimijalle, joiden pohjalta kyselytutkimuksen kysymykset muotoutuivat lopulliseen muotoonsa. Menetelmät tukivat hyvin toisiaan ja haastatteluiden tekeminen ennen kyselyä osoittautui opinnäytetyön kannalta onnistuneeksi valinnaksi.
Kolmen haastattelun lisäksi kyselyyn vastasi 15 projektitoimijaa, jotka olivat kaikki hyvin samaa mieltä eri teemoista. Vastaajilta saatiin positiivista palautetta työn aiheesta ja juurruttamistyökalun tarpeellisuudesta, sillä juurruttaminen koettiin enemmän aiheeksi, jota tehdään päivittäin, mutta sitä ei suunnitella. Projektitoimijat nostivat esiin myös paljon omia ideoita, joita voitaisiin hyödyntää juurruttamisessa. Vastauksista saatiin toimeksiantajalle myös arvokasta tietoa projektitoimijoiden tarpeista suhteessa kokemukseen, sekä kuultiin toimijoiden ajatuksia esimerkiksi yhteisistä tapahtumista ja yhteistyöstä erilaisten sidosryhmien kanssa.
Tutkimuksen perusteella täytettävät pohjat ja muistilistat saivat kokemuksesta huolimatta eniten kannatusta, joten opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti työn tuloksena rakentuivat kolme työkalua: juurruttamissuunnitelma (täytettävä pohja) ja tarkistuslista (muistilista, johon voidaan merkitä tehdyt asiat), sekä muistilista projektitoimijoille heidän esiin nostamistaan asioista projektityöskentelyssä.