Harvinaisia harhakuvia : Gabriel Faurén laulusarja Mirages suurennuslasin alla
Koskimäki, Ilona (2024)
Koskimäki, Ilona
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060421001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060421001
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kirjallisuuskatsauksen keinoin ranskalaisen säveltäjä Gabriel Faurén laulusarjaa Mirages vuodelta 1919. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä tietoja lähdekirjallisuudesta on löydettävissä tästä laulusarjasta ja sen syntyhistoriasta. Myös säveltäjä Gabriel Faurén ja runoilija Renée de Brimontin henkilöhistoriaa kartoitettiin lähteiden pohjalta.
Koska Mirages op. 113 on yksi Faurén viimeisimpiä laulusävellyksiä, tarkasteltiin myös aiempaa tutkimusta siitä, miten Faurén lauluissa näkyy hänen sävellystyylinsä muuttuminen hänen elämänsä aikana. Runoilija Renée de Brimontin kohdalla mielenkiintoista oli se, että hän oli todennäköisesti biseksuaali. Sen voi todeta näkyvän myös runoissa, joista Fauré on Mirages-sarjan laulut säveltänyt. Ranskankieliset runot käännettiin suomeksi osana tutkimusta. Laulusarjan neljää laulua analysoitiin myös musiikillisesti ja tekstin kautta.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyä klassiselle laulajalle on tämän kaltaisesta taustatyöstä, kun hän harjoittelee ja esittää kappaleita. Tätä asiaa tutkittiin autoetnografisin keinoin pitämällä päiväkirjaa aiheesta. Tärkein hyöty oli se, että taustatyön avulla saa lisää työkaluja laulujen ja runojen tulkintaan ja opetteluun. Taustatyötä tekemällä laulaja myös tutustuu lähdekirjallisuuteen, josta voi olla apua myöhemmin, kun pitää etsiä tietoja jostain muusta teoksesta.
Koska Mirages op. 113 on yksi Faurén viimeisimpiä laulusävellyksiä, tarkasteltiin myös aiempaa tutkimusta siitä, miten Faurén lauluissa näkyy hänen sävellystyylinsä muuttuminen hänen elämänsä aikana. Runoilija Renée de Brimontin kohdalla mielenkiintoista oli se, että hän oli todennäköisesti biseksuaali. Sen voi todeta näkyvän myös runoissa, joista Fauré on Mirages-sarjan laulut säveltänyt. Ranskankieliset runot käännettiin suomeksi osana tutkimusta. Laulusarjan neljää laulua analysoitiin myös musiikillisesti ja tekstin kautta.
Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyä klassiselle laulajalle on tämän kaltaisesta taustatyöstä, kun hän harjoittelee ja esittää kappaleita. Tätä asiaa tutkittiin autoetnografisin keinoin pitämällä päiväkirjaa aiheesta. Tärkein hyöty oli se, että taustatyön avulla saa lisää työkaluja laulujen ja runojen tulkintaan ja opetteluun. Taustatyötä tekemällä laulaja myös tutustuu lähdekirjallisuuteen, josta voi olla apua myöhemmin, kun pitää etsiä tietoja jostain muusta teoksesta.