Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia leikin tukemisesta

Abstract

Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmen varsinaissuomalaisen päiväkodin varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia lasten omaehtoisen leikin tukemisesta sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tilaajalle tietoa lasten omaehtoisen leikin tukemisen nykytilasta ja sen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on lasten leikin tukemisesta? Millaisia leikin tukemisen menetelmiä varhaiskasvatuksen henkilöstö on käyttänyt? Millaiselle leikin kehittämiselle varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee olevan tarvetta?

Tietoperustassa käsiteltiin suomalaista varhaiskasvatusta ja leikin merkitystä lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Tutkimuksen aineisto hankittiin sähköisellä kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksessa yhdistyi kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineisto analysoitiin teemoittelulla sekä tilastollisesti kuvaavalla analyysilla. Kyselyyn vastasi 13 varhaiskasvatuksen työntekijää. Kyselyn vastausprosentti oli 29,5 %.

Lähes kaikki (92 %) vastaajat kokivat, että heillä itsellään on riittävästi valmiuksia lasten leikin tukemiseen. Tulosten mukaan varhaiskasvattajien kokemukset lasten leikin tukemisesta vaihtelivat aktiivisesta osallistumisesta leikin sivusta seuraamiseen. Lasten omaehtoisen leikin tukemisen keinoja käytettiin monipuolisemmin sisällä kuin ulkona. Tulosten perusteella henkilökunnan tulisi kiinnittää huomiota, miten aikuisen osallisuudella voidaan tukea lasten leikkiä. Tulosten mukaan aikuisen rooli leikin tukijana on enemmän välillinen kuin aktiivinen osallistuminen. Yhdeksi leikin tukemista estäväksi tekijäksi ilmeni henkilökunnan puute ja resurssit.

Enemmistö vastaajista (82 %) ei ollut käyttänyt mitään leikin havainnoinnin työkaluja ja vain alle puolet dokumentoi havainnointeja. Voitaneen päätellä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee tietoa ja mahdollisesti myös uusia työkaluja leikin havainnoinnin ja dokumentoinnin toteuttamiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän vuoksi olisi tarpeen tutkia, millaisia leikin havainnoinnin ja dokumentoinnin työkaluja on olemassa sekä tehdä niistä menetelmäopas käytäntöön.

The purpose of the thesis was to investigate the experiences of early childhood education staff of supporting children's voluntary play and possible development needs. The thesis was commissioned by an early childhood education unit in southwestern Finland. The aim of the study was to provide the unit with information on the current state of support for children's self-motivated play and its developmental needs. The research questions in the thesis were: What kind of experiences do the early childhood education staff have of supporting children's play? What methods of supporting play have the early childhood education staff used? What kind of development regarding children’s play do the early childhood education staff feel is needed? The thesis was a research-based study. The knowledge base of the thesis dealt with Finnish early childhood education and the importance of play for the child's growth, development, and learning. The research material was acquired by means of an electronic questionnaire, which included both open-ended and multiple-choice questions. The study combined both qualitative and quantitative research methods. The material was analysed using thematic analysis as well as statistically descriptive analysis. Thirteen early childhood education workers responded to the survey. The response rate was 29.5 %. Almost all the respondents (92 %) felt that they themselves had sufficient skills to support children's play. According to the results, the early childhood educators' experiences of supporting children's play ranged from active participation to watching from the sidelines of play. The means of supporting children's self-motivated play were used more diversely indoors than outdoors. Based on the results, staff should pay attention to how adult involvement can support children's play. According to the results, an adult's role as a supporter of play is more indirect than active participation. One of the factors impeding supporting the play was lack of staff and resources. Most respondents (82 %) had not used any play observation tools and only less than half documented the observations. From this it can be concluded that early childhood education personnel need information and possibly also new tools to implement the observation and documentation of play in the everyday life of early childhood education. Therefore, it would be necessary to study what kinds of tools for observation and documentation of play already exist and to compile them into a methodological guide.