Avoimen metsä- ja luontotiedon hyödyntäminen metsäalalla
Laitila, Tuomas (2024)
Laitila, Tuomas
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521396
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten aktiivisesti metsäalan ammattilaiset hyödyntävät metsävaratietoja, sekä vertailla aineistojen käyttöaktiivisuutta. Tavoitteena oli myös tutkia, miten luotettavana avointa metsä- ja luontotietoa pidetään ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkastellaan taustatietojen vaikutusta, joista tarkempaan vertailuun otettiin koulutustaustan sekä koulutusajankohdan vaikutus. Nykypäivänä yleistynyt etätyöskentely otettiin myös muuttujaksi, jonka vaikutusta vertailtiin kyselytutkimuksen tuloksiin.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisella menetelmällä, jossa tutkimustyö on tehty määrällisen tutkimusmenetelmän eli kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksella kerättiin aineistoa eri metsäalan organisaatioilta ja toimihenkilöiltä keväällä 2024. Kyselytutkimuksen toimitti vastaajille opinnäytetyön tilaaja. Analysointimenetelminä käytettiin kyselypalvelun omia analysointityökaluja sekä vastausten perusteella muodostuneiden vertailuryhmien vertailua.
Kyselytutkimuksen vastausten perusteella kävi ilmi, että avointa metsä- ja luontotietoa käytetään erittäin aktiivisesti metsäalalla. Joka toinen metsäalan ammattilainen käyttää jotain avoimen metsä- ja luontotiedon aineistoa päivittäin, ja aineisto koetaan tarpeelliseksi työkaluksi. Tuloksissa selvisi aineiston merkittävä vaikutus työtehokkuuteen. Aineiston puuttuessa työtehokkuuden arvioitiin laskevan 60 % vastaajien mukaan. Avointa metsä- ja luontotietoa pidetään nykypäivänä luotettavana yleisellä tasolla, eikä aineistojen välillä esiintynyt merkittäviä poikkeuksia. Luotettavuuden tai käyttöaktiivisuudessa ei huomattu poikkeavuuksia, kun vastaajia vertailtiin koulutustaustan, valmistumisvuosikymmenen tai metsäalan työkokemuksen kannalta. Tarpeellisuuteen ja luotettavuuden kokemukseen havaittiin vaikuttavan toimihenkilön työrooli. Eri työroolit asettavat aineistolle eri vaatimukset ja määrittelevät miten aktiivisesti eri aineistoja käytetään. Avoimen metsä- ja luontotiedon tarpeellisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa, sillä tulosten perusteella 95 % vastaajista arvioi aineiston olevan tulevaisuudessa tarpeellista tai erittäin tarpeellista. Tulokset vahvistavat tarvetta kehittää metsävaratiedon inventointi menetelmiä ja siten lisätä aineiston luotettavuutta.
Opinnäytetyön aihe sai alkunsa ohjaaja Esa Lientolan esittämästä opinnäytetyön aihe-ehdotuksesta syksyllä 2023. Opinnäytetyön edetessä aihe muotoutui lopulliseen muotoonsa, jossa tilaajan esittämiä näkemyksiä pyrittiin seuraamaan. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen metsäkeskus.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisella menetelmällä, jossa tutkimustyö on tehty määrällisen tutkimusmenetelmän eli kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksella kerättiin aineistoa eri metsäalan organisaatioilta ja toimihenkilöiltä keväällä 2024. Kyselytutkimuksen toimitti vastaajille opinnäytetyön tilaaja. Analysointimenetelminä käytettiin kyselypalvelun omia analysointityökaluja sekä vastausten perusteella muodostuneiden vertailuryhmien vertailua.
Kyselytutkimuksen vastausten perusteella kävi ilmi, että avointa metsä- ja luontotietoa käytetään erittäin aktiivisesti metsäalalla. Joka toinen metsäalan ammattilainen käyttää jotain avoimen metsä- ja luontotiedon aineistoa päivittäin, ja aineisto koetaan tarpeelliseksi työkaluksi. Tuloksissa selvisi aineiston merkittävä vaikutus työtehokkuuteen. Aineiston puuttuessa työtehokkuuden arvioitiin laskevan 60 % vastaajien mukaan. Avointa metsä- ja luontotietoa pidetään nykypäivänä luotettavana yleisellä tasolla, eikä aineistojen välillä esiintynyt merkittäviä poikkeuksia. Luotettavuuden tai käyttöaktiivisuudessa ei huomattu poikkeavuuksia, kun vastaajia vertailtiin koulutustaustan, valmistumisvuosikymmenen tai metsäalan työkokemuksen kannalta. Tarpeellisuuteen ja luotettavuuden kokemukseen havaittiin vaikuttavan toimihenkilön työrooli. Eri työroolit asettavat aineistolle eri vaatimukset ja määrittelevät miten aktiivisesti eri aineistoja käytetään. Avoimen metsä- ja luontotiedon tarpeellisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa, sillä tulosten perusteella 95 % vastaajista arvioi aineiston olevan tulevaisuudessa tarpeellista tai erittäin tarpeellista. Tulokset vahvistavat tarvetta kehittää metsävaratiedon inventointi menetelmiä ja siten lisätä aineiston luotettavuutta.
Opinnäytetyön aihe sai alkunsa ohjaaja Esa Lientolan esittämästä opinnäytetyön aihe-ehdotuksesta syksyllä 2023. Opinnäytetyön edetessä aihe muotoutui lopulliseen muotoonsa, jossa tilaajan esittämiä näkemyksiä pyrittiin seuraamaan. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen metsäkeskus.